Keväisen käyttäjäkyselyn tuloksia

Viime keväänä Seinäjoen kaupunginkirjasto osallistui valtakunnalliseen kirjastojen käyttäjäkyselyyn. Kyselyyn saattoi vastata kirjaston toimipisteissä tai verkon kautta. Vastauksia Seinäjoen kaupunginkirjaston kyselyyn saatiin 229 kappaletta. Alla kerrotaan lyhyesti kyselyn tuloksista ja vastataan muutamiin esille tulleisiin kysymyksiin ja kommentteihin.

Kyselyyn vastanneiden yleisimmät puuhat kirjastossa olivat aineiston lainaaminen, palauttaminen, varaaminen ja uusiminen, lehtien lukeminen, aineistoon tutustuminen ja ajan viettäminen. Kirjastoasioiden lisäksi moni ilmoitti käyttävänsä kahvilan palveluja. Kirjaston tilat, aukioloajat ja aineistot saivat hyvät arviot. Parannettavaa meillä olisi tiedottamisessa, etenkin verkkoaineistojen osalta. Syksyllä tulemme paneutumaan tähän.

Kirjaston henkilökunta oli suuren osan mielestä helposti tavoitettavissa ja palveluhaluista, mistä olemme iloisia. Kirjastopalveluita piti hyvin tai erittäin hyvin toimivina jopa 95 % vastaajista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kirjaston palvelut ovat parantaneet heidän elämänlaatuaan huomattavasti. Sosiaalisia kontakteja kirjasto on myös lisännyt jonkin verran. Kolme neljäsosaa vastaajista koki, että kirjasto on tukenut heidän kulttuuri- ja lukemisharrastustaan huomattavasti. Tietoteknisten taitojen kehittäjänä kirjasto ei ole ollut tärkeä kovinkaan monelle, mutta sehän ei kirjaston päätehtävä olekaan.

Uutuushaku
Monet ovat kaipailleet uutuushakua, ja kyselyn loppumisen jälkeen saimme verkkopalveluun päivityksen. Nyt on taas mahdollista tehdä uutuushakuja kirjaston aineistoihin verkkopalvelun laajennetussa haussa.

Apilan alakerran avovarastossa oleva kirjallisuus
Osassa vastaajia herätti hämmennystä taide- ja historiakirjojen sijoittaminen alakerran avovarastoon. Nämä aineistot ovat siellä vain väliaikaisesti. Kun Aallon kirjaston remontti valmistuu, siirretään sinne nämä aihealueet ja vähän muutakin.

Elokuvat
Useissa avoimissa palautteissa toivottiin kirjastoon uudempia elokuvia ja laajempaa kokoelmaa, myös tv-sarjoja. Elokuvia hankitaan niin paljon kuin se määrärahojen puitteissa on mahdollista. Kirjastot eivät voi ostaa elokuvia ”Anttilan hinnoilla”, koska niiden pitää maksaa lainausoikeudesta isojakin summia. Ihan uusia elokuvia ei myöskään ole heti saatavilla kirjastokäyttöön. Uudet elokuvat ovat suosittuja ja ne ovat paljon lainassa, eivätkä välttämättä ehdi aina edes hyllyyn asti. Kannattaa kysyä elokuvia virkailijoilta tai katsoa itse verkkopalvelusta. Verkkopalvelun laajennetussa haussa voi hakea esim. vuosina 2010-2013 tulleet dvd:t, jos haluaa selata kokoelmaa verkossa. Erillistä dvd-luetteloa kirjaston verkkosivuilla ei ole.

Kahvila
Moni antoi palautetta pääkirjaston kahvilan palveluista. Kirjasto ei pyöritä itse kahvilaa, vaan siinä on itsenäinen yrittäjä. Siksi kirjasto ei voi olla päättämässä kahvilan hinnoista tai sen tarjoiluista. Kyselyn kautta tulleet palautteet välitetään kahvilan pitäjälle.

Uskaltakaa kysyä!
Useat avoimissa vastauksissa esille tulleet kysymykset ja ongelmat olisi voitu korjata heti paikan päällä, joten tulkaa rohkeasti kysymään, jos jotain ei löydy tai tarvitsette apua. Olemme paikalla teitä varten!

Kiitokset kaikille vastaajille mielipiteistä ja parannusehdotuksista. Pyrimme ottamaan ne huomioon palveluita kehitettäessä.

Hanna Kotila

Heinäkuun kirjavinkki

Juoksujalkaa
 
Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. Tammi 2011.
Juoksijan harjoitusopas. Askeleet Cooperista maratoniin. Docendo 2013.

Keväisen juoksukoulun innoittamana yöpöydälle on ilmestynyt viime aikoina juoksuaiheista kirjallisuutta. Juoksijan harjoitusopas. Askeleet Cooperista maratoniin neuvoo aloittelijaa ja jo vähän enemmän askeltanutta monipuolisesti. Teoksessa annetaan vinkkejä juoksutekniikkaan ja –varusteisiin liittyen, esitellään juoksijan perusharjoitteet ja muistutetaan lihashuollon ja ravinnon merkityksestä. Mukana on myös valmiita harjoitusohjelmia eritasoisille juoksijoille.

Filosofisemman näkökulman juoksemiseen tuo Haruki Murakamin Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. Japanilainen Haruki Murakami aloitti juoksemisen 1980-luvun alussa, samoihin aikoihin kun hän päätti ryhtyä kirjailijaksi. Sittemmin Murakami on juossut useita maratoneja ja osallistunut myös triathlon-kisoihin. Murakami juoksee joka päivä, joten juokseminen on muutenkin kurinalaista elämää viettävälle kirjailijalle elämäntapa. Juoksemisessa ja kirjailijantyössä on Murakamin mielestä paljon yhteistä, hän jopa sanoo, että on oppinut suurimman osan siitä, mitä tietää kirjoittamisesta, juoksemalla. Mistä puhun kun puhun juoksemisesta on samalla muistelmateos, jossa kirjailija kertaa uraansa, kertoo ikimuistoisimmista juoksukokemuksistaan sekä siitä miten koki juoksijan bluesin ja löysi juoksumotivaation uudelleen. Ja vaikka Murakami kirjoittaa juuri juoksemisen ihanuudesta ja kamaluudesta, hän muistuttaa, että tärkeintä jokaiselle on löytää oma lajinsa, sen ei välttämättä tarvitse olla maratonjuoksu.

”Äärimmäisiä ponnistuksia omissa rajoissa: se on juoksemisen olemus ja elämän vertauskuva – ja minulle myös kirjoittamisen metafora. Uskon monien juoksijoiden olevan samaa mieltä.”

Elina Kortesmäki