Lukuseikkailun huipulla

Seinäjoen kouluissa innokas lukeminen ja Lukuseikkailun lukudiplomien suorittaminen jatkuu kiivaana. Seinäjoen kaupungin kouluissa Lukuseikkaillaan perusopetuksen 1.-6. luokilla. Myös eskareilla on mahdollisuus osallistua Lukuseikkailuun. 

Lukuseikkailu tukee koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Lukudiplomin voi suorittaa jokaisella luokka-asteella. Diplomien kirjat valitaan luokkakohtaisista kirjalistoista, mukana on monenlaista kirjallisuutta kuvakirjoista klassikoihin ja runoista romaaneihin. Koko lukuseikkailun voi suorittaa lukemalla kaikkien kuuden eri luokka-asteen kirjat. 

Lukuseikkailun tavoitteina on lukemaan innostaminen, tutustuttaminen eri kirjallisuuden lajeihin, yleissivistyksen kartuttaminen, elämysten antaminen sekä tunteiden herättäminen lukijassa. 

Viime keväänä Seinäjoella valmistuivat ensimmäiset kokonaisen Lukuseikkailun läpikäyneet ahkerat kirjallisuuden harrastajat. Pohjan koulun oppilaat kerääntyivät Kirjan ja ruusun päivänä (2011) viettämään perinteistä lukujuhlaa koulun saliin. Koko lukuvuosi oli taas aherrettu ja luettu Lukuseikkailun kirjoja. Oli aika palkita ahkerat lukijat.

Juhlassa lentokapteeni Huttunen miehistöineen lennätti kouluväen turvallisesti Kirjamaasta takaisin koululle. Paluulennon aikana Pohjan koululaisille jaettiin yhteensä 98 lukudiplomia. Se oli upea saavutus!

Lukudiplomien saajien joukosta löytyi kahdeksan innokasta lukijaa, jotka olivat ahmineet Lukuseikkailun kirjoja kuuden vuoden ajan saavuttaen jokaisena lukuvuotena Lukuseikkailun diplomin. Heidät palkittiin extradiplomein ja yllätyspalkinnoin.  

Extradiplomit pokkasivat

• Joonas Filppula
• Dave Haukkala (ei kuvassa)
• Sara Harju
• Eetu Koivuniemi
• Ossi Lallukka
• Eetu Lautamaja
• Anna Rentola
• Riina Tomann

Miten käy ensi vuonna? Kuinkahan monta lukudiplomia Seinäjoen kouluissa silloin jaetaan ja saavatko jotkut peräti extradiplomin?

 Outi Kukkonen

Joulukalenterin 24. luukku

Naxos

Viimeinen joulukalenterin luukku on nyt avattu, ja kirjaston ovet ovat sulkeutuneet joulun pyhiksi.  Haluaisitko juuri nyt kuunnella valitsemaasi joulumusiikkia vai kenties jotain aivan muuta?

Jos et ole ennättänyt joulukiireiltäsi hakemaan musiikkia kirjastosta, voi kirjasto tulla luoksesi. Tarvitset vain Seinäjoen kaupunginkirjaston kortin, jolla pääset kirjautumaan Naxos-verkkopalveluumme. Naxos Music Library on klassisen musiikin online-kuuntelupalvelu internetissä, ja sitä voi käyttää maksuttomasti Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Taidemusiikin lisäksi tarjolla on myös jonkin verran esim. kansanmusiikkia sekä blues- ja jazzmusiikkia. Valikoima kasvaa koko ajan.

Voit kirjoittaa hakulaatikkoon esim. christmas ja saat esille yli 1300 jouluaiheista levyä. Ilmoille voi kajahtaa vaikkapa Winter wonderland tai Bachin jouluoratorio. Naxos-verkkopalvelu on englanninkielinen, mutta voit löytää kappaleita ja teoksia myös suomenkielellä (tosin ilman ääkkösiä ja öökkösiä) tai hakea vaikkapa tekijällä. Valitse, klikkaa ja kuuntele.

Joulu tullut on…

Pirjo Jaatinen

 

Joulukalenterin 23. luukku

Kirjallisuuden ja kirjaston ystävien kannattaa tutustua Kirjastokaistaan, jos joulunpyhinä jää luppoaikaa. Kirjastokaistalla on videoita kirjoista, kirjastoista ja kirjailijoista. 

Kapinallisten lukijoiden kannattaa katsoa Kiellettyjen kirjojen videojoulukalenteria ja poimia lukuvinkkejä. Lasten kanssa voi kurkistaa kirjaston kulisseihin. Kirjailijahaastatteluissa tavataan mm. Leena Lehtolainen, Kaari Utrio, Jari Tervo ja Antti Tuuri. Mielensäpahoittaja-fanit kuuntelevat ehkä mielellään Tuomas Kyrön lukemia Mielensäpahoittajan juttuja. Paikallisvärinä löytyy Tanelinrannan koululaisten tekemiä runotrailereita.

Hanna Kotila

Joulukalenterin 22. luukku

Hyödyllistä lainattavaa

Nurmon kirjastosta voi tavallisen kirjastoaineiston lisäksi lainata myös muuta tarpeellista kirjaston tiloissa käytettäväksi. Jos silmälasit ovat unohtuneet kotiin, saa käyttöönsä kirjastokorttia vastaan kirjaston lainattavat silmälasit. Ja jos polkupyörästä tyhjenee ilma kirjastoreissulla, löytyy kirjastosta apu siihenkin ongelmaan: lainattava polkupyöränpumppu. Akuuttia ompelutarvetta potevat saavat hekin apunsa kirjastosta - Nurmon kirjastossa on kirjastokortilla varattava ompelukone, jolla asiakkaat voivat ommella kirjaston tiloissa omia kankaita omilla langoillaan.

Johanna Pitkäranta 

Joulukalenterin 21. luukku

Joulu musiikkiosastossa

Ensimmäiset joululaulut menivät lainaan jo juhannukselta, mutta marraskuun alusta alkoi varsinainen joululevyjen ja -nuottien sesonki.  Nyt suuri määrä joululevyjä ja -nuotteja on lainassa asiakkaiden ilona ja varmaankin myös ”työn alla” nuottitelineissä ja soittimissa. Joululaulut raikuvat kodeissa ja kouluissa. Pikkujoulujen suosikkeja lienevät karaoke-dvd:t, joita myös lainataan runsaasti joulua odotellessa.

Joululauluja löytyy varmasti jokaiseen makuun:  perinteisistä ja hartaista lauluista sekä Soihdut sammuu - tonttutunnelmista vaikkapa Juicen Sikaan. Myös tyylejä on monia:  heleistä  ”enkelikuoroista” raskaampiin rokkiversioihin.

Etsimänsä laulun löytää myös helposti, koska nuotit ja levyt on osakohteistettu, eli niiden sisältö, kappaleet, on luetteloitu tietokantaamme asiakkaiden ja henkilökunnan avuksi.  Ei siis tarvitse tietää nuottijulkaisun tai levyn nimeä, jossa kyseinen kappale sijaitsee, vaan voi kirjoittaa hakukoneen nimeke-kohtaan laulun nimen.  Esim. hakemalla On hanget korkeat nietokset saa yhteensä 51 ”osumaa” eli kyseinen kappale löytyy  51 eri nuottijulkaisusta tai levystä.  Haun voi myös rajata koskemaan vain jotain tiettyä aineistolajia, esim. nuotteja. 

Jos et muista laulun nimeä, voit tulla kirjastoon vaikka hyräillen, laulaen tai muistellen laulun sanoja. Meillä on käytössämme useita musiikkiin liittyviä tietokantoja, jotka auttavat musiikin etsintäpulmissa ja paikantamisessa. Jos meiltä ei löydy etsimääsi kappaletta, voimme paikallistaa sen jostain muusta kirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainaksi. 

Pirjo Jaatinen

Joulukalenterin 20. luukku

Kotikirjastopalvelu

Kirjaston kotipalvelutoiminnalla tarkoitetaan yleisten kirjastojen tarjoamaa palvelua sellaisille kunnan asukkaille, jotka eivät itse pääse kirjastoon tai kirjastoautoon esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Seinäjoella kotikirjastopalvelua on tehty vuodesta 1979. Tällä hetkellä asiakkaita on 36. He asuvat kodeissaan tai palvelulaitoksissa.

Kirjaston kotipalvelun tarkoituksena on tavoittaa nämä asiakkaat ja vastata heidän tarpeisiinsa yksilöllisesti, parhaassa tapauksessa ilahduttaa, virkistää ja jopa lohduttaa. Kun oma maailma kutistuu, mahdollistavat kirjat toisen maailman. Kirjastoihminen tuo tullessaan kassillisen kirjoja ja tuulahduksen ulkomaailmasta.

Kotikirjastopalveluasiakkaan käytössä on koko kirjaston valikoima; kirjat, äänikirjat, lehdet, musiikki, nuotit, elokuvat.

Kirjasto kuuluu kaikille!

Jaana Savela

Joulukalenterin 19. luukku

Lähdetkö jouluksi reissun päälle? Ovatko joulusiivot ja -leipomiset vielä kesken ja kaipaisit siihen inspiraatiota ja viihdykettä? Hae kirjastosta äänikirjoja.

Äänikirjoja kuunnellen pitkäkin matka sujuu joutuisammin. Lapsilta jää ehkä joka toinen "koska me oikein ollaan perillä" -kysymys tekemättä. Seinäjoen kirjastoissa äänikirjoja on sekä lapsille että aikuisille. Uudemmat kirjat on luettu cd-levyille, mutta vanhempia löytyy kaseteillakin, jos se on sopivampi formaatti autostereoillesi.  

Joululiinojen silitys, keittiön kaappien jynssäys tai laatikoiden tekeminen sujuu mukavammin, kun samalla voi kuunnella, minkälaisiin vaaranpaikkohin Jussi Vares joutuu Kolmijalkaisessa miehessä, minkälainen menneisyys Katariina II Suurella on ollut (Hirvisaari: Minä, Katariina) ja millaista on olla nuori muslimityttö 2000-luvun Suomessa (Snellman: Parvekejumalat).

Löydä äänikirjoja Seitti-verkkopalvelusta. 

Hanna Kotila

Joulukalenterin 18. luukku

Musiikkia ja pelejä

Musiikin ja pelien harrastajille Nurmon kirjasto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kirjastossa on kahdet langattomat kuulokkeet, joilla voi kuunnella haluamaansa musiikkia CD-levyiltä kirjaston tiloissa. Kuulokkeet annetaan käyttöön kirjastokorttia vastaan. Pelaajille kirjasto tarjoaa monenlaisia lauta- ja korttipelejä, palapelejä pienemmille lapsille sekä Wii-pelikonsolin, jolla voi pelata hauskoja ja vauhdikkaita urheilupelejä entisessä käsikirjastohuoneessa.

Johanna Pitkäranta

Joulukalenterin 17. luukku

Tarinativoli – mikä se sellainen on? 

Tarinativolin löydät Okariinosta. Okariino on valtakunnallinen lasten kirjallisuussivusto, johon kannattaa tutustua. Okariinossa on tietoa uusista kirjoista, peleistä ja leffoista sekä lukijoiden tekemiä kirja-arvosteluja. 

Runotrailereissa seinäjokelaiset Tanelinrannan koulun oppilaat esittävät runoja. Katso ja kuuntele vaikkapa millainen on Mervi Heikkilän Kulkukoiran protestiruno 4c –luokan oppilaan esittämänä.

Okariinon Ihmekoneesta näet lisää lasten tekemiä elokuvia ja videovinkkejä.
Kurkista myös kirjailijan taloon: sieltä löydät tietoa kirjailijoista.

Linnunradalle voit lähettää omia kirjoituksiasi ja kommentoida muiden kirjoituksia. Jos haluat tietää miten kävi miehelle, joka aikoi uida yli Atlantin, lue Linnunradan Vitsit.

Kirjoja ja kavereita

Kirjaston hyllyt notkuvat mitä mielenkiintoisimpia kirjoja. Kunpa vain tietäisi minkä niistä lukisi!
Kirjavinkkarit ympäri Suomen ovat jakaneet lukuvinkkejään nuorten kirjallisuussivusto Sivupiirissä.

Sivupiiriin voi myös lähettää omia kirja-arvosteluja ja kommentoida muita. Luettavaa voi löytää selaamalla kirjoja genreittäin, aiheen ja kirjallisuudenlajin mukaan. Sivupiirissä voi chattailla kirjastonhoitajan tai muiden osallistujien kanssa sekä lähettää itseä askarruttavan kysymyksen ”Kysy kirjastonhoitajalta” –palveluun.  Kirjaudu, tee profiili ja ota oma kirjahylly käyttöön.  Sivupiirin tuottaa Kirjastot.fi.
Sivupiirin löydät myös Facebookista.  

Lasten- ja nuortenosasto

Joulukalenterin 16. luukku

Nautiskele novelleista

Jos joulunpyhinä ei ole aikaa syventyä paksuun opukseen, kannattaa tarttua novellikokoelmaan. Läheisten kanssa seurustelun tai muun joulunvieton lomassa voi ottaa vähän aikaa itselleen ja käpertyä sohvalle tai muuhun lempilukupaikkaan kokoelman kanssa.  Novelleissa on erityisen ihanaa se, että ne ehtii yleensä lukea alusta loppuun saman tien, jolloin tarinan jännite ja tunnelma säilyvät.

Taitavasti kirjoitetut, hiotut ja koukuttavat novellit ovat mielestäni kaunokirjallisuuden herkkupaloja: hämmästyneenä ihailen kirjailijoiden taitoa rakentaa tarinansa niin, että lukija saa tietää tarinan henkilöistä ja heidän vaiheistaan paljon enemmän kuin mitä novellin tapahtumat suoranaisesti kertovat. Hieno novelli päättyy usein myös tulevaisuuteen kurkottaen: lukija jää pohtimaan, mitä henkilöille, joista on tullut lihaa ja verta, tapahtuu sen jälkeen, kun kirjailija on nostanut lyhtynsä ja siirtänyt sen valaisemaan toista kohdetta.

Novellikokoelmia on monenlaisia. Jotkut niistä sisältävät monen kirjoittajan tekstejä, joita yhdistää tietty teema tai aihepiiri.  Useimmiten kirjaksi kootut novellit ovat lähtöisin yhden ja saman kirjailijan kynästä. Siitä huolimatta ne voivat olla keskenään hyvin erilaisia.

Kirjastossa novellikokoelmat ovat romaanien kanssa samoissa hyllyissä eli ne kuuluvat, kirjastokielellä sanottuna, romaanien kanssa samaan luokkaan. Uusimmissa novellikokoelmissa on kirjaan liimatussa tarrassa merkintä: novellit.

Jos haluaa hakea novelleja Seitti-palvelun kautta kotikoneella tai kirjastossa, saa kokoelmien nimiä esille kirjoittamalla asiasanaksi novellit. Kuten muistakin kirjoista, myös novelleista voi kysyä myös kirjaston työntekijöiltä neuvonnassa.

Näistäkin voi halutessaan aloittaa:

Alvari, Armas: Vuodenaikoja
Heikkinen, Mikko-Pekka: Nuorgamin Alkon tuho ja muita erätarinoitaa
Istanmäki, Sisko: Peili
Kilpi, Eeva: Noidanlukko: sarja lapsuudesta
Kuivaniemi, Mirja: Sudenkuopat
Lintunen, Maritta: Tapaus Sidoroff
Malkamäki, Sari: Viisas vaimo
Munro, Alice: Liian paljon onnea
Nopola, Sinikka: Teepussit
Peltonen, Juhani: Valitut kertomukset
Siekkinen, Raija: Novellit
Tamminen, Petri: Miehen ikävä
Twain, Mark: Salaperäinen vieras ja muita kertomuksia

Sirpa Pukkinen

Joulukalenterin 15. luukku

Kirjaston elokuvat

Kirjojen, musiikin ja pelien lisäksi voit lainata kirjastosta joulunpyhiksi myös elokuvia. Sieltä löytyy monipuolinen valikoima elokuvia koko perheelle, vanhoista suomalaisista klassikoista uusimpiin Hollywood-leffoihin ja taide-elokuvista romanttisiin komedioihin. Kokoelmassa on elokuvia myös joka puolelta maailmaa, Japanista Brasiliaan. Pääosa elokuvista on dvd-muodossa, mutta myös VHS-kasetteja on edelleen lainattavissa ja blu-ray-kokoelmakin laajentuu pikkuhiljaa.

Uusimpia ja suosituimpia dvd-hankintoja saattaa joutua hiukan jonottamaan, mutta varmasti hyllystäkin löytyy aina jotain mielenkiintoista katsottavaa. Kokoelmaan kuuluvat niin viimeksi Oscar-palkitut Black Swan, The Social Network, Inception ja Kuninkaan puhe kuin ehkä vähemmälle huomiolle jääneet, mutta varmasti laadukkaat elokuvat Rabbit Hole ja Winter’s Bone. Hyvää pohjoismaista elokuvaa edustavat esim. tanskalainen parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin voittanut Kosto ja mainio norjalainen kauhukomedia Trollhunter/Trollejegeren.

Ingmar Bergmanin ja muiden klassikko-ohjaajien, kuten Hitchcockin, Tarkovskin, Truffaut’n ja Fellinin tuotantoa löytyy myös kirjastosta. Perheen isä haluaa ehkä rauhoittua jouluna John Wayne -leffojen parissa, äiti jännittää Johnny Depp -elokuvaa The Tourist, tai koko perhe voi viihtyä The Sound of Musicin äärellä. Uusimpia kotimaisia elokuvahankintoja ovat muun muassa Prinsessa, Sisko tahtoisin jäädä ja Veijarit. 

Lapsiakaan ei ole unohdettu. Kaikenikäisille lapsille löytyy katsottavaa Disney-klassikoista uudempiin animaatioihin ja Harry Potterista vaikkapa Peukaloisen retkiin. Eikä teini-ikäistenkään tarvitse lähteä tyhjin käsin pois: Twilight-sarja odottaa lainaajia, ja suositella voi myös Drew Barrymoren kehuttua esikoisohjausta Roller Girl tai tunnetusta tyttöbändistä kertovaa The Runaways-elokuvaa.

Tai ehkäpä jouluna onkin hyvä aika tv-sarjaputkelle. Olisiko vuorossa huumoria hillittömän, alkuperäisen The Office-sarjan äärellä, draamaa palkitun Mad Men -sarjan muodossa vai fiilistelyä varsinaisen klassikon, Pennejä taivaasta -sarjan parissa?

Tarkista elokuvien saatavuus Seitti-verkkopalvelusta

Jarkko Parkkinen

Joulukalenterin 14. luukku

Tarvitsetko rauhallista työskentelytilaa kaukana jääkaapin ja television houkutuksista? Sanoiko läppärisi sopimuksen irti? Koneesi toimii, mutta netti ei? Kannattaa tulla kirjastoon!

Kirjastot tarjoavat asiakkaidensa käyttöön tietokoneita, joita voi käyttää kirjastokorttia vastaan. Pääkirjastossa on myös pari kannettavaa tietokonetta, joita voi lainata kirjastossa käytettäväksi.
Nurmon kirjastossa ja pääkirjastossa on langaton verkko asiakkaiden käytettävissä. Jos haluaa käyttää langatonta verkkoa tai lainata kannettavia, kannattaa ottaa mukaan kirjastokortti tai kuvallinen henkilötodistus, jos kirjastokorttia ei ole.


Lisätietoa kirjaston koneista

Hanna Kotila 

Kuva: Sirkka Kultti

Joulukalenterin 13. luukku

Nurmon kirjastossa on asiakkailla ja taiteen harrastajilla mahdollisuus järjestää pienimuotoisia taide-, valokuva- ja keräilynäyttelyitä. Käytössä on erillinen näyttelytila, aulan kaksi lasivitriiniä sekä liikuteltavat sermit. Näyttelytilassa seinäpinta-ala on 2 x 7,50 m + 4,40 m; seinillä on ripustuskiskot, -narut ja -koukut. Tilan käyttö on ilmaista. Lukittavissa lasivitriineissä on viisi lasihyllyä, ja ne sopivat erityisesti keräily- tai muiden pikkuesineiden esittelemiseen. Liikuteltavissa sermeissä on yhteensä kuusi 121 x 70 cm kokoista seinää, joiden molemmille puolille voi kiinnittää esim. valokuvia, piirustuksia tai askarteluja. Sermejä voi yhdistää ja erotella erilaisiksi kokonaisuuksiksi.

Johanna Pitkäranta 

Joulukalenterin 12. luukku

Ihanat kirjat kuuluvat ilman muuta jouluun, mutta entä jos joulupukki ei tuokaan yhtään kirjaa? Kuinka joulun käy, jos pukin pussista löytyykin vain sähkövispaimia, työkalupakkeja tai yöpaituleita ja boksereita? Oikein hyviä lahjoja kyllä, mutta ei niitä voi lukea!

Kannattaa siis varmistaa ITE-menetelmällä, että lukemista varmasti riittää pyhäpäiviksi, tehdä jo kotona ”lahjalista” ja mennä sen kanssa kirjastoon. Ehdotuksia ja vinkkejä listan kirjoiksi löydät kirjaston kotisivulta Kirjallisuuslinkeistä. Sinne on kerätty muun muassa kirjablogeja, joissa on blogistien arvioita heidän lukemistaan kirjoista – ja mietteitä kirjallisuudesta muutenkin. Voit poimia itseäsi kiinnostavia teoksia esimerkiksi Morren maailmasta tai Kirsin kirjanurkasta. Parnasson sivulta taas saat selville, mitä mieltä ammattikriitikot ovat olleet arvostelemistaan kirjoista.

Ja että läheisesi löytäisivät joulupukin pussista mukavan kirjan, voit linkeistä poimia myös apuvinkkejä: Dekkarimaniasta tai Kouvolan dekkaripäiviltä löydät ehkä juuri sopivan lahjakirjan jännitykseen jämähtäneelle perheenpäälle tai Sivukirjastosta kaikkea mystistä ahmivalle kummitytölle.

Hannele Puhtimäki

Joulukalenterin 11. luukku

Nurmon kirjastossa on jo vuoden ajan ollut asiakkaiden käytössä kahviautomaatti. Kupillinen kuumaa juomaa maksaa ainoastaan 50 senttiä, ja juomavaihtoehdoista voi valita kahvin, espresson, cappuccinon, kaakaon tai teen. Kahviautomaatti on erityisesti nuorten suosiossa, ja he poikkeavatkin usein välitunneilla nautiskelemaan kupillisen höyryävää juomaa kirjaston mukavassa ilmapiirissä. Cappuccino ja kaakao maistuvat nuorille parhaiten.

Johanna Pitkäranta

Joulukalenterin 10. luukku

E-kirjoista puhutaan nykyään paljon ja markkinoilla on niiden lukemiseen sopivia laitteita. Jotkut vannovat paperikirjan nimeen henkeen ja vereen, tekniikkanörtit taas ottavat ilahtuneina vastaan uuden tavan lukea ja kuljettaa kirjoja mukanaan. Itse taidan kuulua johonkin välimaastoon. En halua missään nimessä luopua kirjahyllystäni, ja täytyyhän se myöntää, että kirjan käyttöliittymä on aika kätevä (Keskiajalla oltiin ehkä eri mieltä :). Matkaillessa e-kirjan lukulaite voisi kuitenkin olla kätevä. Ei tarvitsisi rehata mukanaan paksuja opaskirjoja, saati sitten muita lomalukemisia. Yksi ohut lukulaite riittäisi. Vielä en ole itselle sellaista hankkinut, mutta aika näyttää...

Pääkirjaston käsikirjastossa on testattavana kaksi e-kirjojen lukulaitetta: Bookeen Cybook Opus ja Sony Reader Touch Edition PRS-600. BeBook Neoa voi testata Nurmon kirjastossa. Lukulaitteita voi käyttää kirjaston tiloissa kirjastokorttia tai muuta henkilötodistusta näyttämällä. Tervetuloa testaamaan!

Hanna Kotila

Joulukalenterin 9. luukku

Suomioppi – opiskele suomea kirjastossa!

Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu uudenlainen kirjastopalvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja. Apuna voi käyttää sanakirjoja ja kielioppikirjoja. Internetissä olevia aineistoja voi käyttää kaikkien kirjastojen tietokoneilla ja vaikkapa omalla kotikoneella. 

Suomioppi sopii kaikille suomea opetteleville, niin aloittelijoille kuin jo suomea jonkin verran osaaville. Palvelu on ilmainen.  

Lisätietoa Suomiopista ja linkit internetin kielikursseihin

Opiskelun iloa!

Suomioppi - learn Finnish in your library!

Suomioppi is a service designed for learning Finnish. Finnish can be learned at the library by using a computer. At the Main Library and Nurmo Library, patrons can use computers to access language learning software and free Finnish courses online. There are also dictionaries and grammar books available for help.

Finnish courses on the internet that you can use at library or at home

Suomioppi is suitable for all Finnish learners from beginner to more advanced level. The service is free of charge

More infomation (in Finnish)

Have fun learning!

Elina Kortesmäki

Joulukalenterin 8. luukku

Voiko saippualla pestä tukan ja shampoolla vartalon? Tarvitsisin tietoa jyrsinnästä ja erityisesti vierintäjyrsinnästä. Tarvitsisin oppaan oppaan kirjoittamisesta. Tarvitsisin tietoa ruumiista irtautumisesta.

Kirjastosta kysytään monenlaisia asioita. Ennen asiakkaat tulivat kirjastoon tai kysyivät asiansa puhelimitse. Nykyään voi myös täyttää kysymyslomakkeen netissä ja saada vastauksen sähköpostiin tai kysyä ongelmaansa apua chatissa.

Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalveluun voi jättää kysymyksensä ja siihen luvataan vastaus kolmen arkipäivän sisällä. Palvelulla on myös arkisto, jonka kautta löytyy valtava määrä tietoa eri aiheista.

Kirjastojen valtakunnallinen chat palvelee asiakkaita maanantaista torstaihin kello 11-17 ja perjantaisin 11-15. Seinäjoen kirjaston vastausvuoro on maanantaisin kello 11-13, mutta seinäjokiset asiakkaat saavat tietenkin esittää kysymyksiä myös muiden kirjastojen vastausvuoroilla. Chatista voi kysyä kirjastojen palveluista, kirjallisuudesta ja muista mieltä askarruttavista yleisistä asioista. Omista lainoista, uusinnoista tai maksuista kysymiseen chat ei kuitenkaan sovi, sillä kukin kirjasto näkee vain oman asiakaskuntansa tiedot ja päivystykset on jaettu kirjastojen kesken. Kysymykseen voidaan siis vastata vaikkapa Rovaniemellä, vaikka itse kysyjä olisi Joensuussa.

Välillä kirjastonhoitaja tuntee itsensä melkein salapoliisiksi jäljittäessään jotain asiakkaan kysymää tietoa. Tiedon löytäminen on palkitsevaa, ja samalla siinä oppii työntekijäkin jotain uutta. Tervetuloa siis haastamaan pieniä, harmaita aivosolujamme!

Hanna Kotila

Joulukalenterin 7. luukku

Kirjastosta kutsu raikaa:
Elämme nyt poistoaikaa!

Jos haluat tänä vuonna olla erityisen ekologinen lahjavalinnoissasi, ei tavoitteesi toteutuminen ole ainakaan kirjaston väestä kiinni. Alakerran Poistopirtistä löydät kierrätyskirjalahjat samanhenkisille perheenjäsenillesi ja ystävillesi.

Poistopirtti on avoinna penkojille ja löytöjen tekijöille kirjaston aukioloaikoina.  Entisen arkistohuoneen hyllyille ja laatikoihin on tuotu proosaa ja runoja, tietokirjoja ja nuotteja sekä vinyylilevyjä. Lapsille ja nuorille on myös vinot pinot luettavaa. Valikoima vaihtuu jatkuvasti. Sitä mukaa kuin poistotyö etenee, tuomme pirttiin lisää myytävää. 

Jos monissa käsissä kulunut kirja tuntuu lahjaideana kehnolta, voi pirttiin tietenkin piipahtaa myös omaksi ilokseen: meiltä ostettua kirjaa malttaa kuljettaa laukunpohjalla reissuilla ja lukea vaikka karvalakki korvilla kannonnokassa tai suvisateessa laiturilla. Kukapa tietää, vaikka löytäisit Poistopirtistä lempiromaanisi tai harrastukseesi liittyvän tietokirjan.

Hinnatkaan eivät päätä huimaa: aikuisten kirjat, vinyylilevyt ja nuotit vaihtavat omistajaa eurolla, lastenkirjoja saa 50 sentin kappalehintaan.

Vaikka Poistopirtti pullisteleekin ja kokoelman karsimista tehdään tulevan muuton vuoksi tehostetusti, ei kirjaston ystävien tarvitse olla huolissaan. Lainattavaa riittää vielä yllin kyllin vanhastaan ja tarjonnasta pitävät huolen myös kirjauutuudet, joita kärrätään ovesta sisään vähintään kahdesti viikossa.

Sirpa Pukkinen

Joulukalenterin 6. luukku

Vietätkö joulua Thaimaassa? Hiihtolomailetko Egyptissä tai Kanarialla? Lomaa edeltävään fiilistelyyn saat lisämateriaalia kirjastosta. 

Kirjastoon on tilattu matkailulehdet Matkaopas ja Mondo, joiden artikkeleita lukemalla pääsee nojatuolimatkailijakin tunnelmaan. Matkaoppaita löytyy monista maista, ja ainakin pääkirjastoon on tilattu nyt loppuvuodesta aika paljon uusiakin oppaita. Musiikkiosastolta löytyy eri maiden perinnemusiikkia, keittokirjoja on lainattavana monelta maailman kolkalta ja muutamista maista on tehty dvd-levyjäkin.

Jos reissuun on pidemmästi aikaa, ehdit vielä opetella perusteita kohdemaan kielestä. Kirjastosta voi lainata paitsi sanakirjoja, myös matkailijoille tarkoitettuja kielikursseja.

Hanna Kotila

Joulukalenterin 5. luukku

Monelle jouluruoka ja leivonnaiset ovat tärkeä osa joulun tunnelmaa. Useat ruokalajit tai leipomukset saattavat olla sellaisia, ettei niitä tehdä kuin jouluksi, ja ne ovat siksikin tärkeä osa joulun perinteitä. Omassa lapsuudenkodissani tehtiin esimerkiksi murupusuja (joulukarkkeja, joihin laitetaan riisimuroja, kaakaojauhetta, tomusokeria ja kookosrasvaa, nam). Nykyisin minä teen niitä ja vien sitten jouluksi muullekin perheelle.

Kirjastosta löytyy paljon keittokirjoja, joista saa vinkkejä joulun ruokatarjoiluun. Seuraavista linkeistä pääset selaamaan aineistoa:
Jouluruuat
Joululeivonnaiset

Piparkakkuihin liittyvistä kirjoista kunnianhimoinen voi poimia esimerkiksi Jari Jetsosen Arkkitehtien piparkakkutalot. Jos mökinmuotoisten piparkakkutalojen rakentaminen vuodesta toiseen kyllästyttää, niin tästä kirjasta saat virikkeitä vähän suurellisempiin hankkeisiin. Miten olisi vaikka Chrysler Building tai presidentin virka-asunto Mäntyniemi?

Hanna Kotila 

Joulukalenterin 4. luukku

Joulun aika on täynnä perinteitä, jotkut uudempia jotkut vanhempia. Jos vanhemmat perinteet kiinnostavat, kannattaa tutustua Porstua-verkkopalvelun jouluaiheisiin kuviin ja artikkeleihin (hakusanana joulu*). Sieltä on juttu mm. joulukoristeista ja pappilan maalaisjoulusta 1900-luvun alussa. Alla muutama Porstuasta poimittu kuva. Kuvat ovat Seinäjoen maakuntakokoelmasta.

 Joulukuusta ostamassa

Sankarihaudoilla jouluaattona

 Joulupostia

Porstua on Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastojen yhteinen verkkopalvelu, johon on tallennettu Pohjanmaata koskevaa paikallisaineistoa. Paikallishistoriasta kiinnostuneelle Porstua on aarreaitta. Valokuvia sinne on tallennettu sadoittain. Sukututkijat saattavat kiinnostua henkilöhistorioista. Kansanperinteestäkin löytyy useita artikkeleita. Aineistoa on mahdollista selailla aihehakemistossa ja sanahakemistossa tai tekemällä hakuja tietokantaan.

Hanna Kotila

Joulukalenterin 3. luukku

Saitko kuuman lukuvinkin ystävältä? Kiinnostaisiko Tervon tai Lehtolaisen uusin? Lukuinto olisi kova, mutta varausjono pitkä? Kannattaa käydä tarkistamassa Seinäjoen kirjastojen pikalainahyllyt. Niistä uutuuskirjan voi saada lainaksi ihan ilman jonotusta. Että pikalainat kiertäisivät tehokkaasti, niiden laina-aika on kaksi viikkoa eikä niitä voi uusia.

Pistäydy pikalainahyllyllä aina kirjastossa käydessäsi! 

Hanna Kotila

Joulukalenterin 2. luukku

Pitäisikö perheelle ostaa joululahjaksi uusi televisio tai jälkikasvulle läppäri? Vai olisiko aika ostaa uusi puhelin? Vaihtoehtojen ja ominaisuuksien kirjo erilaisissa laitteissa on nykyään suuri, ja jos ei ole tekniikkasuuntautunutta sukulaispoikaa mukana, voi mennä kaupassa sormi suuhun. Ostokseen voi kuitenkin valmistautua etukäteen lukemalla vaikka lehdissä julkaistuja testejä eri laitteista. Umpimähkään ei tarvitse lehtiä kuitenkaan lähteä selaamaan, vaan testit löytyvät helposti artikkelitietokantojen avulla.

Aleksi-niminen artikkelitietokanta on käytössä tällä hetkellä vain kirjaston koneilla, mutta ensi vuoden puolella kuka tahansa pääsee tekemään sinne hakuja omalta kotikoneeltaan. Aleksista löytyy kymmeniä viitteitä hakusanoilla "testit ja televisiot" tai "testit ja puhelimet". Artikkelia ei tietokannasta valitettavasti suoraan saa, mutta sieltä saa tiedon missä lehdessä ja missä numerossa juttu on julkaistu. Sitten lehden voi lainata kirjastosta ja tutustua testin tuloksiin rauhassa kotona. Kirjastosta saa myös apua tietokannan käyttöön.

Hanna Kotila

Joulukalenterin 1. luukku

Lapsuudenkodissani joulun odotus alkoi virallisesti aina 1. joulukuuta. Silloin sai ottaa esille jouluvalot, joulumusiikin ja joulukirjat. Nykyäänkin jouluun on mukava virittyä lukemalla jouluaiheisia kirjoja. Kuinka niitä sitten löytää kirjaston kirjapaljouden keskeltä? Uudemmat kirjat löytyvät jo hyvin kirjaston tietokannasta, mutta vanhemmat saattavat jäädä pimentoon.

Tähän ongelmaan saa avun Kirjasammosta. Kirjasampoon on tallennettu tuhansien kotimaisten kaunokirjallisten teosten tietoja. Siellä on mm. tietoa kirjan aiheesta, sen päähenkilöistä, tapahtumapaikoista ja tapahtuma-ajasta. Joulu-sanalla hakemalla Kirjasammosta löytyy jouluun liittyviä romaaneja, sarjakuvia, runokokoelmia, novelleja ja pakinoita.

Kirjasampo osaa suositella myös samantyylisiä kirjoja kuin esimerkiksi oma suosikkikirjasi. Kannattaa käydä tutustumassa!

Teosten saatavuuden Seinäjoen kirjastosta voi tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta.

Hanna Kotila

ps. lukuvinkki niille, jotka eivät fanita joulua: John Grisham: Joulua pakoon tai Joshua Piven: Tiukkojen tilanteiden käsikirja : joulu :)

Marraskuun kirjavinkki

Runoista valoa syksyn hämärään

Runovaloa saamme marraskuun pimeyteen 23.11., jolloin runoilijat ovat kylässä pääkirjastossa.  Aamupäivällä Eppu Nuotio runoilee lapsille kello 10-10.30, ja illalla kello 18-20 ovat kirjastolaisten haastateltavina ja runojaan lukemassa Sinikka Vuola ja Tomi Kontio, jonka uusin runokokoelma Ilman nimeä olisit valoa ilmestyi elokuussa.

Tomi Kontio on kirjailijana hyvin monipuolinen: hän on kirjoittanut niin novelleja, runoja, lasten- ja nuortenkirjoja, laulutekstejä, kolumneja kuin romaanejakin. Esikoisrunoteos Tanssisalitaivaan alla ilmestyi vuonna 1993, ja se palkittiin vuoden parhaana esikoisteoksena J.H. Erkon palkinnolla.

Uudessa teoksessaan Kontio kirjoittaa arkipäivän rakkaudesta, joka kuitenkin on kaikkea muuta kuin arkista. Kun katselee asioita erilaisista näkökulmista, voi arkikin olla täynnä hykerryttävää iloa ja hengästyttävää kauneutta.

Kirjan kuuden osan runot vaihtelevat hyvin lyhyistä, joskus vain yhden rivin pituisista mietelmänomaisista teksteistä sisäkkäisrunoihin, joissa kokonaisuuteen on upotettu siihen kuuluva, mutta graafisesti ja sisällöllisesti myös itsenäiseksi erottuva osuus.

Runotekniikoiden lisäksi Kontio leikittelee virtuoosimaisesti sanoilla ja niiden monimerkityksisyydellä. Sanaleikit toimivat mainiosti ainakin luettuina:

”Ole kaiku, ole kai, kuole.”

tai

”Tulin luoksesi merkityksin

lähtiessäni jätin merkit yksin.”

Leikittelyllä hän pystyy suurimmaksi osaksi taittamaan rakkausrunoissa helposti uhkaavan liian hempeyden ja harsoisuuden.

Runoissaan Kontio tuo esiin, kuinka paljon valtaa sanoilla ihmissuhteissa on. Niillä voi tehdä hyvää, mutta myös vahingoittaa ja kahlita. Ja joskus ne ovat turhia.

”Mikset riisu vaatteitasi

ja laskosta niitä kuin aakkosia.

Älä puhu. Älä soita. Älä saa sanaa suustasi.

Ota ohut kuu ja kätke se pimeään.”

Hannele Puhtimäki

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista

Tositoimissa

Uskokaa tai älkää, se on jo alkanut! Kirjaston muutto nimittäin. Se on alkanut hiukan hiipien ja salaa kirjaston etävarastosta, entisestä Poliisitalosta. Siellä ahkeroivat kirjastovirkailija Sari Aly ja harjoittelija Markku Aho pakaten, merkiten, kärräten ja pinoten pahvilaatikoita. 

 

Kirjaston etävarastossa on säilössä aineistoja, joita tarvitaan äärimmäisen harvoin tai ei lainkaan, kuten paljon vanhoja lehtivuosikertoja, Sortavalan lyseon kirjoja jne.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse enää säilyttää itse, ei edes maakuntakirjaston. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto toimii moitteettomasti ja palvelee kaikkia Suomen kirjastoja. Sieltä saadaan vanhojen lehtien artikkelit lainalle nopeasti ja näppärästi.

Siitä syystä olemmekin käyneet läpi säilytettävien lehtien listat ja merkinneet poistettavaksi varastosta sellaista materiaalia, jonka säilyttämiselle ei enää nähdä syytä.

Poistamalla etävaraston hyllyiltä aineistoa, joko varastokirjastoon lähettäväksi, paperinkeräykseen tai pahvilaatikoihin, saadaan hyllytilaa, jota tarvitaan sitten, kun Aallon kirjaston hyllyjä ja lähivarastoa aletaan muuton alta tyhjätä.

Mutta älkää huolestuko, kaikkea ei toki poisteta! Onhan ihanaa siirtyä ajassa vaikkapa neljäkymmentäluvulle selailemalla vanhoja Kotiliesiä. Sitä ajankuvaa ei yksi kaukolainattu artikkeli välttämättä välitä. Ja tietenkään Sortavalan lyseon hienoa kirjakokoelmaa ei hävitetä tai anneta minnekään, vaan se odottaa arvolleen sopivaa sijoituspaikkaa pakattuna siististi uusiin, tukeviin pahvilaatikoihin.

Mervi Heikkilä

Kirjastotoimenjohtaja

Lokakuun kirjavinkki

Carlos Maria Dominguez: Paperitalo

Basam books, 2006

Kirjallisuus voi olla ajankulua, tiedonhankintatapa tai elämäntapa. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjallisuus on vaarallista tai että siihen voisi kuolla. Paperitalon ensimmäinen kappale todistaa tämän kuitenkin mahdolliseksi: ”Keväällä 1998 Bluma Lennon osti Sohossa sijaitsevasta kirjakaupasta vanhan painoksen Emily Dickinsonin Runoja ja päästyään toiseen runoon, ensimmäiseen tienristeykseen, hän jäi auton alle.”

Yliopiston kirjallisuuden professori Bluma Lennonin kuolema panee liikkeelle tapahtumaketjun, joka vaikuttaa usean ihmisen elämään. Mystinen, sementtiä rapiseva kirjapaketti saapuu kuolleen professorin osoitteeseen ja kirjan arvoitusta lähtee ratkaisemaan Bluman kollega. Hän saa selville, että kirjan on lähettänyt bibliofiili Carlos Brauer, joka on tavallaan tämän kirjan päähenkilö (jos kirjoja ei lasketa), vaikka häntä ei koskaan tavata.

Brauer on keräilijä, joka on täyttänyt kotinsa kymmenillä tuhansilla kirjoilla. Niitä on kaikkialla muualla paitsi kapealla parvisängyllä. Brauer käy ainoastaan kylmässä suihkussa, jotta vesihöyry ei pilaisi kylpyhuoneessa asuvia teoksia.

Hänellä on kirjoista kortisto, kirjoilla on tietty hyllyjärjestys ja hän ottaa myös kirjojen tunne-elämän huomioon. Hän ei sijoita vierekkäin teoksia, joiden tekijät eivät ole tulleet toimeen keskenään tosielämässä.

Brauerin kirjastossa tapahtuu onnettomuus, jonka seurauksena hänen elämänsä menee aivan tolaltaan. Brauer muuttaa meren rannalle, mutta mitä tapahtuu kirjoille ja lopulta myös Brauerille? Minkä takia hän on lähettänyt sementtiä tippuvan kirjan Blumalle? Sen saat selville kun luet tämän kirjan!

Hanna Kotila

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista

Taiteesta ja uskonnosta

Hannu-Pekka Björkman: Valkoista valoa. Kirjapaja 2007.

Tänä syksynä tapahtuu kaksi asiaa. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanilta ilmestyy vihdoin uusi kirja Kadonneet askeleet ja hän tulee puhumaan Seinäjoelle Pro Piano -tilaisuuteen 25.9. 2011 klo 15.00.

Niitä odotellessa voi lukea Björkmanin muutama vuosi sitten ilmestyneen Valkoista valoa -kirjan. Ja jos teos on jo luettu, se kyllä kestää toisen ja kolmannenkin lukemiskerran.

Valkoista valoa on viisas kirja. Se on puheenvuoro taiteesta ja uskonnosta ja haasteista, joita seuraa kun ne yhdistetään. Kirkko on monesti ollut törmäyskurssilla teatterin kanssa, mutta ortodoksi-uskon löytänyt Hannu-Pekka Björkman päätyy pohdinnoissaan siihen, että törmäys ei ole tänä päivänä todellinen. Hän löytää teatterista ja taiteesta hengellisen ja samalla syvästi inhimillisen tarkoituksen. Näyttelijä voi tehdä työtään Jumalan kunniaksi. Näyttämölläkin voi rukoilla. Kirkkoisien teatteria moittivat kirjoitukset kannattaa Björkmanin mielestä peilata omaa aikaansa vasten ja ymmärtää niitä omassa kontekstissaan.

Paitsi teatterista, Björkman puhuu muistakin taiteenlajeista, esimerkiksi kuvataiteesta ja kirjallisuudesta. Lajista riippumatta oikea taide vaikuttaa Björkmanin mielestä ihmisen sieluun, auttaa kasvamaan ja puhdistumaan, avaa näkymiä hengen maailmaan.

Mitä sitten on se valkoinen valo, jonka mukaan kirja on saanut nimensä? Arvo Pärt on verrannut musiikkiaan valkoiseen valoon, joka sisältää kaikki värit. Pärtin mielestä kuuntelijan henki voisi olla prisma, joka jakaa värit ja tekee ne näkyviksi.

Björkmanille oli Pärtin Spiegel im Spiegel -sävellyksestä tullut aina mieleen kaunis, ohuiden valkoisten verhojen läpi huoneeseen siivilöityvä valo. Kun hän myöhemmin luki Pärtin määritelmän, hän innostui siitä. Jotkut taiteilijat osaavat kohdistaa valon siten, että maiseman, tunnelman tai esineen henkinen ulottuvuus on nähtävillä. Valkoista valoa Björkman on löytänyt esimerkiksi Paustovskin, Proustin ja Andrei Tarkovskin taiteesta. Todella puhuttelevat taideteokset heijastavat valkoista valoa, antavat ilmaa ja tilaa oman sielumme liikahduksille.

Hannu-Pekka Björkmanin Valkoista valoa on kirja, johon voi palata uudestaan ja uudestaan. Riippumatta oman vakaumuksen laadusta siitä voi ammentaa viisautta ja kirjoittaa sitaatteja päiväkirjaansa sekä miettiä, missä kohtaa on itse tuntenut sielunsa liikahtavan, mistä on löytänyt valkoista valoa.

Mervi Heikkilä

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista

Muuton alkutohinaa

Jos me Seinäjoen kirjastolaiset jotain olemme jo tänä syksynä oppineet, niin läksy lienee seuraava: Kirjastopalvelujen kehittäminen, kirjaston rakentaminen ja kirjaston muutto eivät ole pikkujuttuja.

Silti me yritämme samalla sekä kehittää palveluja että valmistella muuttoa ja vielä osallistua käyttäjinä rakennushankkeeseenkin. Ja tietenkin pyrimme parhaamme mukaan palvelemaan kaikkia asiakkaitamme koko ajan. Kiirettä pitää.

Muuttoon valmistaudumme juuri nyt tekemällä jokaisella osastolla tehostettua kokoelmatyötä. Tehostettu kokoelmatyö merkitsee sitä, että kokoelmia arvioidaan erittäin kriittisesti ja pyritään poistamaan kaikki vanhentuneet ja käyttämättömät aineistot, joita ei varastointiohjeiden perusteella tarvitse säilyttää meidän kirjastossamme. Poistetut aineistot joko myydään, lähetetään Varastokirjastoon tai paperinkeräykseen.

Miksi sitten poistoja on tehtävä, kun kerran ollaan menossa uuteen kirjastoon? Uusia kirjastoja rakennettaessa pyritään ottamaan huomioon entistä enemmän niin aineistot, niiden löytyminen ja esittely kuin asiakkaiden viihtyminen, oleminen ja oppiminenkin. Uudet kirjastot eivät muistuta varastoa ja hyllymetrien määrä niissä on siitä syystä rajallinen. Emme siis halua uusien hyllyjen olevan tupaten täynnä vanhentunutta aineistoa, vaan löydettävyydenkin kannalta on hyvä, jos on hiukan enemmän väljyyttä.

Myös toinen syy poistobuumille löytyy: Uudessa kirjastossa meillä tulee olemaan käytössä viivakoodien sijaan aineiston RFID-tunnistus. Se tarkoittaa sitä, että jokaiseen kirjaan, cd-levyyn, elokuvaan, kielikurssiin, karttaan, romppuun ja lainattavaan lehteen (yhteensä noin 250 000 kpl) liimataan ja ohjelmoidaan RFID-tagi. Ei ole mitään mieltä liimata tageja aineistoon, joka kuitenkin kohta poistettaisiin.

Jotta uusi kirjasto uusine palveluineen ja automaatteineen toimisi kuten haluamme, meillä on edessä myös ohjelmiston päivitys. Päivitystarpeeseen liittyy myös luettelointiformaatin muutos Suomessa. Siirtyminen vanhasta Finmarc-luettelointiformaatista kansainväliseen Marc21- formaattiin tarkoittaa joitakin muutoksia aineistojen luettelointitietoihin, mutta toivottavasti ei näy asiakkaalle juuri mitenkään.

Lasten- ja nuortenosastolla ohjelmistopäivitykseen on alettu varautua astetta järeämmin keinoin. Seinäjoen pääkirjaston lasten- ja nuortenosastojen luokitus ei ole ollut kansallisen luokitusohjeen eli YKL:n mukainen ja nyt sitä ollaan muuttamassa. Luokitusmuutokset tietävät käytännössä kovasti päänvaivaa, kirjojen siirtelyä, tarroitusta ja kokoelmanhoitotyötä. Asiakkaalle tämä saattaa näyttäytyä esimerkiksi siten, että kirjat eivät ole totutussa paikassa ja henkilökuntakin joutuu hetken etsimään, ennen kuin uusi osasto tai luokka löytyy. Valitettavasti ylimääräinen työ ei tarkoita ylimääräistä henkilökuntaa, vaan hommat hoidetaan vakiohenkilökunnan voimin.

Jotta kaikki muuttovalmistelut ehdittäisiin tekemään, Seinäjoen pääkirjaston syksy tulee tapahtumien kannalta olemaan tavanomaista rauhallisempi. Esimerkiksi ryhmäopastuksia tehdään normaalia vähemmän ja kirjavinkkipiiri on tauolla. Toivotamme erilaiset ryhmät kuitenkin erittäin lämpimästi tervetulleeksi niin itsenäisesti tutustumaan kirjastoon kuin lainaamaan ja käyttämään muita kirjaston palvelujakin. Asiakkaat auttavat meitä näissä muuton alkutohinoissa parhaiten juuri asioimalla kirjastossa ja myös antamalla edelleen palautetta kirjaston palveluista ja esittämällä toiveita ja ideoita uuteen kirjastoon liittyen.

Kaikesta työstä ja tämänhetkisestä epämukavuudesta huolimatta nykyisen pääkirjaston taakse nousevaa komeaa rakennusta katsoessa ja tulevaa kirjastotoimintaa miettiessä tulee mieleen vain vanha sananlasku: Hyvää kannattaa odottaa!

Mervi Heikkilä

kirjastotoimenjohtaja