Seinäjoen kaupunginkirjaston toimipisteissä kyseltiin syyskuussa asiakkaiden mielipidettä kirjastopalveluista. Vastauksia tuli yhteensä 338. Vastaajista suurin osa oli 18–65-vuotiaita naisia.
Osa kyselyn aiheista ja tuloksista on käsitelty blogissa jo 14.11.2014, tässä asiakaskysely-jatkokertomuksen jälkimmäinen osa.
Kirjallisuutta ja kirpputoreja
Erilaiset tapahtumat ovat tulleet kirjastoihin jäädäkseen. OKM:n tilastojen mukaan Seinäjoen kirjastoissa järjestettiin vuonna 2013 yhteensä 90 erilaista näyttelyä. Luku sisältää vain näyttelyt, joissa esillä oli muutakin kuin kirjaston omaa aineistoa. Tapahtumia oli yhteensä 305 ja erilaisia käyttäjäkoulutuksia 366. Hurjan paljon!
Kysyttäessä asiakkaat toivoivat ylivoimaisesti eniten lisää kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia, kuten kirjailijavierailuja, lukupiirejä ja kirjallisuuden esittelyä. Myös näyttelyjä ja musiikkiesityksiä toivottiin lisää. Moni vastaaja myös ilmoitti olevansa tyytyväinen nykyiseen monipuoliseen tapahtumatarjontaan. Yksittäisiä toiveita esitettiin mm. diskosta, kirpputoritapahtumista, onginnasta ja cheerleader-esityksistä. Kirjastossa voidaankin järjestää monenlaisia tapahtumia, kunhan pidetään resurssien ohella mielessä kirjaston toiminta-ajatus:
Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto edistää vaikutusalueellaan yksilöiden tiedollisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Kirjasto tarjoaa myös virkistystä ja elämyksiä sekä tukee erityisesti kaikenikäisten lukuharrastusta ja mediataitoja.
Vuoden 2015 tapahtumista uskallankin tässä vaiheessa paljastaa, että kirjallisuuden ystäviä suorastaan hemmotellaan: Lainan päivää 8.2. vietetään pääkirjastossa eteläpohjalaisten kirjailijoiden kanssa, helmikuussa pääkirjastossa aloittaa peräti kaksi lukupiiriä kuukausittaisen toimintansa ja huhtikuun 19. päivä kuullaan yleisöluennolla tietokirjailija SuviSirkku Talasta. Myös suosittu sunnuntaivieraiden sarja jatkuu Lukuportaikossa Seinäjoen seudun toimittajien vetämänä 11.1. lähtien ja luvassa on jälleen äärettömän mielenkiintoisia haastateltavia. Pysykäähän siis kuulolla!
Tiedottaminen
Kysyimme asiakkailta myös tiedottamisesta. Kirjaston tapahtumista toivottiin saatavan tietoa pääasiassa sähköpostin, kotisivujen ja sosiaalisen median avulla. Myös lehti-ilmoittelu mainittiin useassa vastauksessa.
Perinteisesti kirjastoissa ei välttämättä ole ollut kovin paljon osaamista ja resursseja tiedottamiseen ja markkinointiin. Tänä päivänä kirjasto kuitenkin kilpailee ihmisten vapaa-ajasta aivan erilaisessa todellisuudessa kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Tiedottamista ja markkinointia tarvitaan entistä enemmän. Erityisesti tähän haasteeseen aiomme jatkossa paneutua ja olemme kiitollisia asiakkailta saamistamme vinkeistä. Suunnitteilla on esimerkiksi sähköpostilista.
E-kirjat
Kirjastomme uusimpia aineistoja ovat e-kirjat. Vastausten mukaan kirjaston e-kirjoja oli lainannut vain 6 % vastaajista. 34 % vastaajista e-kirjojen lainaaminen kiinnosti ja loput ei ollut kiinnostunut tai ei vastannut kysymykseen. E-kirjakokoelmien kehittämiseksi kysyttiin myös, millaisia e-kirjoja asiakkaat tahtoisivat kokoelmiin lisää, mutta vastauksia tähän kysymykseen tuli niukasti. Mainintoja saivat mm. kaunokirjallisuus, eläimiin liittyvä kirjallisuus ja fantasiakirjallisuus.
Jatkossa kirjaston mahdollisuudet tarjota monipuolisesti e-kirjoja asiakkaiden käyttöön paranevat, kun valikoimat laajenevat ja käyttöliittymä ensi vuonna muuttuu entistä asiakasystävällisemmäksi. Näistä syistä ja tietysti siksi, että tablettien määrä kotitalouksissa kasvaa koko ajan, myös e-kirjojen lainaaminen tulee varmasti kasvamaan. Mielenkiinnolla odotamme, mitä tulevaisuus tuo e-kirjarintamalla tullessaan ja jatkossakin toivomme vinkkejä kokoelmien ja palveluiden kehittämiseksi.
Vapaa palaute
Vapaassa palautteessa erityisen paljon kiitosta sai kaikkien kirjastojen hyvä asiakaspalvelu. Kirjastoautopalveluja kiiteltiin ja niiden jatkumisesta oltiin huolissaan. ”Kiitos kirjastoauton hyvästä palvelusta, joka on arvokasta palvelua autottomalle ja sivukylällä asuvalle vanhukselle.” todettiin yhdessä vastauksessa.
Myös Törnävän kirjasto sai hyvää palautetta ja senkin tulevaisuudesta oltiin huolissaan useammassa vastauksessa.
Tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa, että mikään kirjaston toimipisteistä olisi lakkautusuhan alla. Päinvastoin, uusi kirjastoauto vanhan Sepen tilalle on jo tekeillä ja otettaneen käyttöön helmikuussa 2015. Myös Aallon kirjastotalon remontin ja entistämisen loppusuora häämöttää ja se otettaneen käyttöön toukokuussa 2015.
Kyselyssä kirjasto sai arvokasta tietoa toimintansa kehittämistä varten. Ihan kaikkia esiin tulleita toiveita ja parannusehdotuksia ei valitettavasti nykyisillä resursseilla pystytä toteuttamaan, mutta toisaalta osa toiveista on jo toteutunutkin. Kirjasto kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita. Vastanneiden kesken arvotut kirjapalkinnot on toimitettu vastaajille.
Mervi Heikkilä
kirjastotoimenjohtaja
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palvelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palvelut. Näytä kaikki tekstit
maanantai 22. joulukuuta 2014
perjantai 14. marraskuuta 2014
”Kiitos, että olette olemassa!” osa I
Syyskuussa jokaisessa kirjaston toimipisteessä ja myös verkon kautta oli asiakkaiden vastattavissa asiakastyytyväisyyskysely. Halusimme kuulla asiakkaiden mielipiteitä ja ideoita niin e-kirja-asioissa kuin aukioloissakin.
Vastauksia tuli hienosti yhteensä 338. Vastaajista suurin osa oli 18–65-vuotiaita naisia. Kolmannes vastaajista asioi useammassa kuin yhdessä kirjaston toimipisteessä, pääkirjastossa asioi 190 vastaajaa.
Koska kysymyksiä ja vastauksia oli paljon, käsittelen niitä useammassa eri kirjoituksessa. Tämän bloggauksen aiheita ovat asiakastyytyväisyys ja aukioloajat.
Vastaajista peräti 96 % ilmoitti olevansa kirjastopalveluihin tyytyväisiä. Kaikkien toimipisteiden asiakaspalvelu sai runsaasti kiitosta, ja uusi pääkirjasto koettiin ylpeyden aiheeksi paikkakunnalla.
”Uudessa Apilakirjastossa yhdistyvät hienosti monimuotoiset kirjastopalvelut. Tärkein eli kirjallisuus pysyy ykkösenä samalla kun kirjasto toimii kaupunkilaisten olohuoneena.”
Tyytymättömistä suurin osa ei ollut tyytyväinen pääkirjaston oveen. Myös meluisuus ja aukiolot aiheuttivat yksittäisiä tyytymättömyysmainintoja.
Rakas pääovi
Pääovesta olemme saaneet muutenkin todella paljon palautetta, ja ovemme on alkanut kiinnostaa niin mediaa kuin tavallista kadunmiestä Seinäjoen ulkopuolellakin. Olen jopa kuullut, että aihe on herättänyt keskustelua kirjastojen tiskeillä ympäri maakuntaa, kun asiakkaat ovat kyselleet oman kotikirjastonsa oven vointia.
Kaupungin organisaatio on sellainen, että kirjasto ei itse voi ovea korjata, vaan tekniikkakeskus huolehtii kaupungin kiinteistöjen korjauksesta. Kun huomaamme vian, ilmoitamme siitä tekniikkakeskukseen ja välitämme sinne myös kiinteistöä koskevaa asiakaspalautetta.
Tätä kirjoittaessa pääovi on onneksi käytössä. Asiakkaiden ja kirjaston yhteinen harmin aihe on ainakin toistaiseksi poissa. Siihenkin olen tyytyväinen, että oviepisodi ei ole vaikuttanut kirjaston käyttöön. Asiakkaat ovat käyttäneet ahkerasti mahdollisuutta tulla kirjastoon – vaikka sitten sivuovesta.
Meluisuus
Milloin kirjastossa on liikaa melua? Mikä on kenellekin liikaa? Melusta tuli asiakaskyselyssä kaksi mainintaa ja vastapainoksi lukemattomissa palautteissa kehuttiin rentoa, miellyttävää, rauhallista ja tunnelmallista ilmapiiriä. Totta on, ettei Apilassa ole hipi-hiljaista. Asiakkaina on lapsia, nuoria, erilaisia ryhmiä, opiskelijoita, perheitä, vanhuksia... Asiakkaita on paljon, eikä normaalilla puheäänellä juttelua ole kielletty, mutta kovaääniseen tai muuten muita asiakkaita häiritsevään käytökseen pyritään tietenkin puuttumaan. Jos virkailija ei huomaa puuttua, voi sitä käydä häneltä pyytämässä.
Apilan hiljaisin tila on hiljainen lukusali, joka on pieni, mutta jonne onneksi ovat opiskelijat löytäneet. Kun Aallon kirjastotalo ensi vuoden puolella avataan, sinne tulee asiakkaille lisää hiljaista työskentelytilaa.
Aukiolot
Kyselyssä tiedusteltiin myös erikseen mielipidettä kirjastojen aukioloista. Kirjastojen aukioloihin oli tyytyväisiä 78,4 % vastaajista. Muutostoiveita aukioloihin esitettiin kaikkien toimipisteiden osalta, mutta eniten toivottiin Apila-kirjastoon lisää ilta- ja viikonloppuaukioloa. Sekavuutta vastauksiin aiheutti kuitenkin se, että osa vastaajista ilmeisesti luuli kesäaukiolon jatkuvan talvellakin.
Tällä hetkellä pääkirjasto on auki talvisin arkisin 10 – 19, uutisalue aukeaa aina tuntia aiemmin. Lauantaisin ovet ovat koko kirjastossa auki 10–15, sunnuntaisin 11 – 16 ja myös viikonloppuisin uutisalue aukeaa tuntia aikaisemmin. Täyden palvelun aukiolo vaatii aina tietyn määrän asiakaspalvelijoita päivystämään, ja viikonloppuisin ja iltaisin työskentely on työnantajalle eli kaupungille kalliimpaa. Henkilöstö- tai palkkaresursseja tässä kuntatalouden tilanteessa tuskin saadaan lisää, joten täyden palvelun aukioloajan lisääminen ei noin vain onnistu.
Ajoittain keskustellaan myös siitä, voisiko pääkirjasto olla auki osittaisella itsepalveluperiaatteella, mutta toistaiseksi sen on ajateltu sisältävän liikaa riskejä. Aukiolojen suunnittelua haittaa lisäksi tällä hetkellä se, että Aallon kirjastotalon ovet avataan asiakkaille ensi vuonna ja luonnollisesti sen tiskin taaksekin täytyy riittää henkilöstöä. Aika näyttää, kuinka päivystys- ja sitä myötä aukioloasiat järjestyvät.
Mervi Heikkilä
kirjastotoimenjohtaja
Vastauksia tuli hienosti yhteensä 338. Vastaajista suurin osa oli 18–65-vuotiaita naisia. Kolmannes vastaajista asioi useammassa kuin yhdessä kirjaston toimipisteessä, pääkirjastossa asioi 190 vastaajaa.
Koska kysymyksiä ja vastauksia oli paljon, käsittelen niitä useammassa eri kirjoituksessa. Tämän bloggauksen aiheita ovat asiakastyytyväisyys ja aukioloajat.
Vastaajista peräti 96 % ilmoitti olevansa kirjastopalveluihin tyytyväisiä. Kaikkien toimipisteiden asiakaspalvelu sai runsaasti kiitosta, ja uusi pääkirjasto koettiin ylpeyden aiheeksi paikkakunnalla.
”Uudessa Apilakirjastossa yhdistyvät hienosti monimuotoiset kirjastopalvelut. Tärkein eli kirjallisuus pysyy ykkösenä samalla kun kirjasto toimii kaupunkilaisten olohuoneena.”
Tyytymättömistä suurin osa ei ollut tyytyväinen pääkirjaston oveen. Myös meluisuus ja aukiolot aiheuttivat yksittäisiä tyytymättömyysmainintoja.
![]() |
| Kuva: Anna-Liisa Malanto |
Rakas pääovi
Pääovesta olemme saaneet muutenkin todella paljon palautetta, ja ovemme on alkanut kiinnostaa niin mediaa kuin tavallista kadunmiestä Seinäjoen ulkopuolellakin. Olen jopa kuullut, että aihe on herättänyt keskustelua kirjastojen tiskeillä ympäri maakuntaa, kun asiakkaat ovat kyselleet oman kotikirjastonsa oven vointia.
Kaupungin organisaatio on sellainen, että kirjasto ei itse voi ovea korjata, vaan tekniikkakeskus huolehtii kaupungin kiinteistöjen korjauksesta. Kun huomaamme vian, ilmoitamme siitä tekniikkakeskukseen ja välitämme sinne myös kiinteistöä koskevaa asiakaspalautetta.
Tätä kirjoittaessa pääovi on onneksi käytössä. Asiakkaiden ja kirjaston yhteinen harmin aihe on ainakin toistaiseksi poissa. Siihenkin olen tyytyväinen, että oviepisodi ei ole vaikuttanut kirjaston käyttöön. Asiakkaat ovat käyttäneet ahkerasti mahdollisuutta tulla kirjastoon – vaikka sitten sivuovesta.
Meluisuus
Milloin kirjastossa on liikaa melua? Mikä on kenellekin liikaa? Melusta tuli asiakaskyselyssä kaksi mainintaa ja vastapainoksi lukemattomissa palautteissa kehuttiin rentoa, miellyttävää, rauhallista ja tunnelmallista ilmapiiriä. Totta on, ettei Apilassa ole hipi-hiljaista. Asiakkaina on lapsia, nuoria, erilaisia ryhmiä, opiskelijoita, perheitä, vanhuksia... Asiakkaita on paljon, eikä normaalilla puheäänellä juttelua ole kielletty, mutta kovaääniseen tai muuten muita asiakkaita häiritsevään käytökseen pyritään tietenkin puuttumaan. Jos virkailija ei huomaa puuttua, voi sitä käydä häneltä pyytämässä.
Apilan hiljaisin tila on hiljainen lukusali, joka on pieni, mutta jonne onneksi ovat opiskelijat löytäneet. Kun Aallon kirjastotalo ensi vuoden puolella avataan, sinne tulee asiakkaille lisää hiljaista työskentelytilaa.
Aukiolot
Kyselyssä tiedusteltiin myös erikseen mielipidettä kirjastojen aukioloista. Kirjastojen aukioloihin oli tyytyväisiä 78,4 % vastaajista. Muutostoiveita aukioloihin esitettiin kaikkien toimipisteiden osalta, mutta eniten toivottiin Apila-kirjastoon lisää ilta- ja viikonloppuaukioloa. Sekavuutta vastauksiin aiheutti kuitenkin se, että osa vastaajista ilmeisesti luuli kesäaukiolon jatkuvan talvellakin.
Tällä hetkellä pääkirjasto on auki talvisin arkisin 10 – 19, uutisalue aukeaa aina tuntia aiemmin. Lauantaisin ovet ovat koko kirjastossa auki 10–15, sunnuntaisin 11 – 16 ja myös viikonloppuisin uutisalue aukeaa tuntia aikaisemmin. Täyden palvelun aukiolo vaatii aina tietyn määrän asiakaspalvelijoita päivystämään, ja viikonloppuisin ja iltaisin työskentely on työnantajalle eli kaupungille kalliimpaa. Henkilöstö- tai palkkaresursseja tässä kuntatalouden tilanteessa tuskin saadaan lisää, joten täyden palvelun aukioloajan lisääminen ei noin vain onnistu.
Ajoittain keskustellaan myös siitä, voisiko pääkirjasto olla auki osittaisella itsepalveluperiaatteella, mutta toistaiseksi sen on ajateltu sisältävän liikaa riskejä. Aukiolojen suunnittelua haittaa lisäksi tällä hetkellä se, että Aallon kirjastotalon ovet avataan asiakkaille ensi vuonna ja luonnollisesti sen tiskin taaksekin täytyy riittää henkilöstöä. Aika näyttää, kuinka päivystys- ja sitä myötä aukioloasiat järjestyvät.
Mervi Heikkilä
kirjastotoimenjohtaja
torstai 22. joulukuuta 2011
Joulukalenterin 22. luukku
Hyödyllistä lainattavaa
Nurmon kirjastosta voi tavallisen kirjastoaineiston lisäksi lainata myös muuta tarpeellista kirjaston tiloissa käytettäväksi. Jos silmälasit ovat unohtuneet kotiin, saa käyttöönsä kirjastokorttia vastaan kirjaston lainattavat silmälasit. Ja jos polkupyörästä tyhjenee ilma kirjastoreissulla, löytyy kirjastosta apu siihenkin ongelmaan: lainattava polkupyöränpumppu. Akuuttia ompelutarvetta potevat saavat hekin apunsa kirjastosta - Nurmon kirjastossa on kirjastokortilla varattava ompelukone, jolla asiakkaat voivat ommella kirjaston tiloissa omia kankaita omilla langoillaan.
Johanna Pitkäranta
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Joulukalenterin 18. luukku
Musiikkia ja pelejä
Musiikin ja pelien harrastajille Nurmon kirjasto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Kirjastossa on kahdet langattomat kuulokkeet, joilla voi kuunnella haluamaansa musiikkia CD-levyiltä kirjaston tiloissa. Kuulokkeet annetaan käyttöön kirjastokorttia vastaan. Pelaajille kirjasto tarjoaa monenlaisia lauta- ja korttipelejä, palapelejä pienemmille lapsille sekä Wii-pelikonsolin, jolla voi pelata hauskoja ja vauhdikkaita urheilupelejä entisessä käsikirjastohuoneessa.
Johanna Pitkäranta
perjantai 9. joulukuuta 2011
Joulukalenterin 9. luukku
Suomioppi – opiskele suomea kirjastossa!
Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu uudenlainen kirjastopalvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja. Apuna voi käyttää sanakirjoja ja kielioppikirjoja. Internetissä olevia aineistoja voi käyttää kaikkien kirjastojen tietokoneilla ja vaikkapa omalla kotikoneella.
Suomioppi sopii kaikille suomea opetteleville, niin aloittelijoille kuin jo suomea jonkin verran osaaville. Palvelu on ilmainen.
Opiskelun iloa!
Suomioppi - learn Finnish in your
library!
Suomioppi is a service
designed for learning Finnish. Finnish can be learned at the library by using a
computer. At the Main Library and Nurmo Library, patrons can use computers to
access language learning software and free Finnish courses online. There are
also dictionaries and grammar books available for
help.
Have fun
learning!
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Lehtiä verkossa – lehtipalveluiden avulla voi päästä vaikka maapallon toiselle puolelle näkemään elämää paikallisen silmin!
Haluaisitko lukea entisen kotipaikkakuntasi paikallislehtiä? Tai tietää mitä maailmalla kirjoitetaan Japanin tilanteesta? Ehkä haluaisit pitää yllä kielitaitoa lukemalla sanomalehtiä vieraalla kielellä?
Kirjastossa tämä on mahdollista – ja ihan ilmaiseksi! Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on käytössä kaksi tietokantaa, joiden kautta pääsee lukemaan niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin lehtiä. Lehdet ovat luettavissa heti niiden ilmestyttyä, joten postinkulun aiheuttamaa viivettäkään ei pääse syntymään.
ePress sisältää vähän yli 70 kotimaista lehteä Maaseudun tulevaisuudesta Pohjankyrö-lehteen. Lehdet ovat palvelussa näköispainoksina, joten niitä on mukava ”selailla” koneellakin. Myös tietyn asian hakeminen hakusanoilla on mahdollista. Palvelu arkistoi lehtiä kahden kuukauden ajan. Palvelussa on myös ruotsinkielisiä lehtiä (esim. Hufvudstadsbladet) ja käyttöliittymäkin toimii molemmilla kotimaisilla kielillä. ePress on käytettävissä kaikilla kirjaston koneilla. Etäkäyttömahdollisuutta palvelulla ei vielä valitettavasti ole, mutta se on kuulemma mietinnässä palveluntarjoajalla.
Library PressDisplay on palvelu, jonka kautta on luettavissa yli 1000 eri sanomalehteä yli 80 maasta lähes 40 kielellä. Palvelusta löytyy tunnettuja ulkomaisia lehtiä, kuten The Washington Post, The Guardian ja Le Monde, mutta myös suomalaisia lehtiä kuten Kauppalehti, Lapin Kansa tai Iltalehti. Lehtiä voi hakea maan tai kielen mukaan, mutta myös sanahaku itseä kiinnostavasta aiheesta on mahdollinen. Myös tätä palvelua voi käyttää kaikilla kirjaston koneilla.
Monilla lehdillä on internetissä ilmaiseksi katseltavissa rajoitetut versiot. Seinäjoen kirjaston lehtilinkkien avulla pääsee helposti alkuun myös niiden selailussa.
Tervetuloa tutkimaan maailman eri kolkkia sanomalehtien kautta!
Hanna Kotila
Kirjastossa tämä on mahdollista – ja ihan ilmaiseksi! Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on käytössä kaksi tietokantaa, joiden kautta pääsee lukemaan niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin lehtiä. Lehdet ovat luettavissa heti niiden ilmestyttyä, joten postinkulun aiheuttamaa viivettäkään ei pääse syntymään.
ePress sisältää vähän yli 70 kotimaista lehteä Maaseudun tulevaisuudesta Pohjankyrö-lehteen. Lehdet ovat palvelussa näköispainoksina, joten niitä on mukava ”selailla” koneellakin. Myös tietyn asian hakeminen hakusanoilla on mahdollista. Palvelu arkistoi lehtiä kahden kuukauden ajan. Palvelussa on myös ruotsinkielisiä lehtiä (esim. Hufvudstadsbladet) ja käyttöliittymäkin toimii molemmilla kotimaisilla kielillä. ePress on käytettävissä kaikilla kirjaston koneilla. Etäkäyttömahdollisuutta palvelulla ei vielä valitettavasti ole, mutta se on kuulemma mietinnässä palveluntarjoajalla.
Library PressDisplay on palvelu, jonka kautta on luettavissa yli 1000 eri sanomalehteä yli 80 maasta lähes 40 kielellä. Palvelusta löytyy tunnettuja ulkomaisia lehtiä, kuten The Washington Post, The Guardian ja Le Monde, mutta myös suomalaisia lehtiä kuten Kauppalehti, Lapin Kansa tai Iltalehti. Lehtiä voi hakea maan tai kielen mukaan, mutta myös sanahaku itseä kiinnostavasta aiheesta on mahdollinen. Myös tätä palvelua voi käyttää kaikilla kirjaston koneilla.
Monilla lehdillä on internetissä ilmaiseksi katseltavissa rajoitetut versiot. Seinäjoen kirjaston lehtilinkkien avulla pääsee helposti alkuun myös niiden selailussa.
Tervetuloa tutkimaan maailman eri kolkkia sanomalehtien kautta!
Hanna Kotila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
