Kesäkuun kirjavinkki

Juhana Säde: Maattomat kuninkaat

Minkälainen oli Suomi, joka ei ollut vielä Suomi? Miten elettiin keskiaikaisessa Hämeessä ja Karjalassa?  Juhana Säteen syksyllä 2014 ilmestynyt esikoisromaani Maattomat kuninkaat vie lukijansa 900-luvun lopun Hämeeseen ja sieltä viikinkien mukana pitkälle matkalle aina Kiovaan asti.

Kirjan päähenkilö on Rautia, naima- ja turkiskaupoilla rikastunut ja hyvään asemaan omassa yhteisössään noussut hämäläismies. Rautia pyrkii kehittämään pitäjänsä elämää, turvaamaan hyvän elämän läheisilleen. Pitäjän linnavuorella on aloitettu linnoitustyöt turvallisuuden takaamiseksi, ja Rautia haaveilee jopa kuninkaan asemasta.

Kaikki ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan, kun linnoitustyömaalta löytyy nuoren pojan ruumis. Poika on selvästi joutunut surmatuksi. Edellisenä iltana on vietetty iloisia juhlia Rautian kotona, joten voidaanko Rautiakin liittää surmatyöhön? Tappotyö kiristää pitäjäläisten välejä,  ja Rautia pelkää tulevaisuudensuunnitelmiensa kariutuvan.

Kirjassa ei pysytellä vain omilla asuinsijoilla. Rautia lähtee muutaman muun miehen mukaan kauppareissulle Ruotsin puolelle Birkaan. Siellä selviää, että sikäläiset suunnittelevat kauppamatkaa kauas idäntielle, Karjalaan. Rautia houkutellaan mukaan, ja siitä alkavat vertaansa vailla olevat seikkailut monikansallisen viikinkiporukan mukana. Viikingit matkaavat Laatokalle ja sieltä aina Rusin maalle ja Kiovaan saakka. Pelkästä kaupankäynnistä ei suinkaan ole kyse, vaan matkalla käydään myös verisiä taisteluja seutujen herruudesta.

Kirjaa voisi kuvata vanhan kunnon hyvän ajan seikkailukirjaksi. Viikinkiporukka etenee pitkin idän jokia taistelusta toiseen. Matkalla kohdataan kieroilevia vallanpitäjiä, uskollisia ystäviä ja kauniita naisia. Jumalilta pyydetään apua ja niitä lepytellään, enteitä ja merkkejä tutkitaan. Kirjan henkilöhahmot ja kieli ovat uskottavia. Vanhat suomalaiset nimet ja sanasto luovat aidon tunnelman.

Maattomista kuninkaista innostuvat voivat seurata kirjasta kertovia uutisia ja myös jatko-osan edistymistä Facebook-sivulta.

Elina Hokkanen