Tositoimissa

Uskokaa tai älkää, se on jo alkanut! Kirjaston muutto nimittäin. Se on alkanut hiukan hiipien ja salaa kirjaston etävarastosta, entisestä Poliisitalosta. Siellä ahkeroivat kirjastovirkailija Sari Aly ja harjoittelija Markku Aho pakaten, merkiten, kärräten ja pinoten pahvilaatikoita. 

 

Kirjaston etävarastossa on säilössä aineistoja, joita tarvitaan äärimmäisen harvoin tai ei lainkaan, kuten paljon vanhoja lehtivuosikertoja, Sortavalan lyseon kirjoja jne.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse enää säilyttää itse, ei edes maakuntakirjaston. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto toimii moitteettomasti ja palvelee kaikkia Suomen kirjastoja. Sieltä saadaan vanhojen lehtien artikkelit lainalle nopeasti ja näppärästi.

Siitä syystä olemmekin käyneet läpi säilytettävien lehtien listat ja merkinneet poistettavaksi varastosta sellaista materiaalia, jonka säilyttämiselle ei enää nähdä syytä.

Poistamalla etävaraston hyllyiltä aineistoa, joko varastokirjastoon lähettäväksi, paperinkeräykseen tai pahvilaatikoihin, saadaan hyllytilaa, jota tarvitaan sitten, kun Aallon kirjaston hyllyjä ja lähivarastoa aletaan muuton alta tyhjätä.

Mutta älkää huolestuko, kaikkea ei toki poisteta! Onhan ihanaa siirtyä ajassa vaikkapa neljäkymmentäluvulle selailemalla vanhoja Kotiliesiä. Sitä ajankuvaa ei yksi kaukolainattu artikkeli välttämättä välitä. Ja tietenkään Sortavalan lyseon hienoa kirjakokoelmaa ei hävitetä tai anneta minnekään, vaan se odottaa arvolleen sopivaa sijoituspaikkaa pakattuna siististi uusiin, tukeviin pahvilaatikoihin.

Mervi Heikkilä

Kirjastotoimenjohtaja

Lokakuun kirjavinkki

Carlos Maria Dominguez: Paperitalo

Basam books, 2006

Kirjallisuus voi olla ajankulua, tiedonhankintatapa tai elämäntapa. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjallisuus on vaarallista tai että siihen voisi kuolla. Paperitalon ensimmäinen kappale todistaa tämän kuitenkin mahdolliseksi: ”Keväällä 1998 Bluma Lennon osti Sohossa sijaitsevasta kirjakaupasta vanhan painoksen Emily Dickinsonin Runoja ja päästyään toiseen runoon, ensimmäiseen tienristeykseen, hän jäi auton alle.”

Yliopiston kirjallisuuden professori Bluma Lennonin kuolema panee liikkeelle tapahtumaketjun, joka vaikuttaa usean ihmisen elämään. Mystinen, sementtiä rapiseva kirjapaketti saapuu kuolleen professorin osoitteeseen ja kirjan arvoitusta lähtee ratkaisemaan Bluman kollega. Hän saa selville, että kirjan on lähettänyt bibliofiili Carlos Brauer, joka on tavallaan tämän kirjan päähenkilö (jos kirjoja ei lasketa), vaikka häntä ei koskaan tavata.

Brauer on keräilijä, joka on täyttänyt kotinsa kymmenillä tuhansilla kirjoilla. Niitä on kaikkialla muualla paitsi kapealla parvisängyllä. Brauer käy ainoastaan kylmässä suihkussa, jotta vesihöyry ei pilaisi kylpyhuoneessa asuvia teoksia.

Hänellä on kirjoista kortisto, kirjoilla on tietty hyllyjärjestys ja hän ottaa myös kirjojen tunne-elämän huomioon. Hän ei sijoita vierekkäin teoksia, joiden tekijät eivät ole tulleet toimeen keskenään tosielämässä.

Brauerin kirjastossa tapahtuu onnettomuus, jonka seurauksena hänen elämänsä menee aivan tolaltaan. Brauer muuttaa meren rannalle, mutta mitä tapahtuu kirjoille ja lopulta myös Brauerille? Minkä takia hän on lähettänyt sementtiä tippuvan kirjan Blumalle? Sen saat selville kun luet tämän kirjan!

Hanna Kotila

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista