perjantai 28. toukokuuta 2010

Kansallinen asiakaskysely – palautetta ja kommentointia

Kansalliskirjaston organisoima kirjastojen asiakastyytyväisyyden kartoitus toteutettiin verkkokyselynä maalis-huhtikuun aikana yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoissa, 25 erikoiskirjastossa sekä yleisissä kirjastoissa Ahvenanmaalta Lappiin saakka. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 34 300 kirjastoasiakasta, mikä on 56% enemmän kuin vuonna 2008.

Kyselyllä kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttötottumuksia sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä aineistoihin, elektronisiin palveluihin ja kirjastoon asioimisympäristönä.

Myös Seinäjoen kaupunginkirjasto osallistui kansalliseen asiakaskyselyyn. Asiakkaat pystyivät internetin kautta vastaamaan kysymyksiin kirjaston palveluista. Koska sama kysely toteutettiin muissakin kirjastoissa, on erityisen mielenkiintoista verrata tuloksia esimerkiksi eri maakuntakirjastojen kesken. Olemmeko onnistuneet jossain paremmin kuin muut? Missä olisi vielä parantamisen varaa?

Kaiken kaikkiaan Seinäjoen kaupunginkirjasto sai kyselyssä asiakkailtaan hyvät arvosanat. Aineistoja pidettiin ajantasaisina ja palvelua ystävällisenä sekä asiantuntevana. Analysoimme nämä vastaukset myöhemmin tarkemmin. Nyt heti aion kuitenkin vastata erilaisiin avoimissa palautteissa esiin tulleisiin kysymyksiin ja kommentteihin. Rakentamiseen liittyvät on koottu erikseen kirjaston kotisivuille ja blogiin otsikolla Kirjaston uudisrakennus – usein kysyttyä.

Aukiolot
Kirjaston aukioloajoista keskustellaan usein ja niitä halutaan lisää. Ne ovat kuitenkin suoraan riippuvaisia henkilöstön määrästä. Kun rahaa henkilöstön palkkaukseen on annettu rajallinen määrä, ei aukioloakaan voi mielin määrin lisätä. Lisäksi työt kirjastossa eivät rajoitu asiakaspalveluun ja hyllyttämiseen, vaan kirjaston pyörittäminen vaatii, että henkilöstöllä on myös ns. sisätyöaikaa. Sisätyöaikana tapahtuu esimerkiksi aineiston valinta, tilaaminen, luettelointi, poistot, muovitus, korjaus, tapahtumien valmistelu, markkinointi, tiedotus, verkkopalvelujen ylläpito ja kehittäminen, taloushallinto, postitukset jne.
Aukioloaikojen lisäämisen lisäksi voidaan keskustella aukioloaikojen sijoittumisesta. Voisiko kirjasto aueta myöhemmin ja mennä kiinni myöhemmin? Aukioloaikojen siirtäminen ei sinänsä vaadi lisäresurssia vaan työn uudelleen organisointia. Mikäli osoittautuu, että aukioloajat ovat pielessä, niitä pitää ilman muuta muuttaa. Siirto edellyttävät kuitenkin tuntikohtaisten tilastojen hankkimista ja huolellista suunnittelua.

Kesäaukiolot
Kirjaston työntekijöiden vuosilomista 65% ajoittuu kesälomakaudelle, kuten muidenkin alojen työntekijöillä. Jos ei ole rahaa palkata vuosilomansijaisia kirjastoon, on kesäaukioloja pakko supistaa. Kirjastojen sijaismäärärahat ovat valitettavasti todella pienet ja kaupungin säästötalkoiden takia tänä vuonna vain puolet viime vuoden määrärahoista. Vaikka tiedämme, että kirjastopalveluille on kesällä tarvetta, emme näistä syistä pysty pitämään talviaukioloja kesällä. Onneksi ero kesän ja talven aukioloissa on kuitenkin aika pieni ja säästöistä huolimatta tänäkin vuonna sama kuin viime kesänä.

Dvd-levyt
Monesti toivotaan kirjastoon laajempaa ja ajantasaisempaa elokuvakokoelmaa. Kirjasto ei valitettavasti voi ostaa elokuvia lainattavaksi samalla hinnalla kuin yksityiset ihmiset. Tekijänoikeuslakien vuoksi kirjastot ostavat elokuvat lainausoikeuksin, eli yksittäinen elokuva maksaa meille noin kolme kertaa sen mitä yksityisille kuluttajille. Elokuvat eivät myöskään vapaudu kirjastolainaukseen heti ilmestyttyään vaan viiveellä. Joihinkin elokuviin emme saa lainausoikeutta koskaan. Näistä syistä kirjastojen elokuvakokoelmat Suomessa eivät pääsääntöisesti ole kovin isoja, eivätkä hyllyt pullistele uutuuselokuvia.

Kirjaston tapahtumat
Kirjastoihin toivotaan usein lisää tapahtumia. Erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäminen onkin yleistynyt viime aikoina kirjastoissa. Henkilökunta tai määrärahat eivät kuitenkaan ole lisääntyneet, joten nykyisestä tasosta tapahtumatuotantoa on haasteellista kovin paljon kasvattaa. Joskus käy myös niin, että asiakkaat eivät tule kirjaston tapahtumiin. Se laskee motivaatiota järjestää niitä.
Kirjastot toivottavat kuitenkin erilaiset yhteistyökumppanit tervetulleeksi rikastuttamaan kirjaston kulttuuritarjontaa. Ja asiakkaat voivat edelleen esittää toiveita, millaisia tapahtumia he toivoisivat kirjastoon.

Tiedotus
Kirjastot ovat perinteisesti tottuneet niukan budjetin tiedotustoimintaan. Rahaa isoihin mainoskampanjoihin ei yksinkertaisesti ole. Siitä huolimatta olemme nyt ottaneet tiedotusta ja markkinointia koskevan asiakaspalautteen onkeemme ja yritämme lisätä tiedotusta kaikilla tiedossamme olevilla keinoilla. Otamme myös mielellämme vastaan vinkkejä, mitä kanavia myöten asiakkaat toivoisivat saavansa tietoa kirjaston palveluista.

Palautetta
Asiakaskyselyjen lisäksi kirjasto toivoo saavansa palautetta asiakkailta muulloinkin. Seinäjoen kirjaston kotisivuilla, etusivulla, on oikeassa yläkulmassa palaute-linkki, joka johtaa palautelomakkeeseen. Kirjastoissa voi myös antaa sekä suullista että kirjallista palautetta suoraan asiakaspalvelijoille. Pääkirjastossa on naulakon vieressä palautelaatikko, johon voi nimettömänäkin jättää palautteen. Tehdään yhdessä Seinäjoen kaupunginkirjastosta entistäkin parempi kirjasto!


Mervi Heikkilä
Kirjastotoimenjohtaja

lauantai 22. toukokuuta 2010

Äijäenergiaa Nurmon kirjastossa

Nurmon kirjastossa järjestettiin torstaina 6.5. Äijätapahtuma. Paikalle oli kokoontunut toimintaansa esittelemään parikymmentä järjestöä, yhdistystä tai harrastuspiiriä, joissa miehiä on mukana. Tapahtuman teemoista oli kerätty myös kirjallisuusnäyttely. Illan antiin kuului luontokuvia, hanurimusiikkia, hupiohjelmaa, verenpaineen mittausta ja tietokilpailu.



Kirjaston pihalla oli nähtävänä erilaisia kulkuneuvoja. Harley Davidson -klubi oli tuonut esille moottoripyöriä ja EPUA:n urheiluautoilijat esittelivät erilaisia kilpa-autoja, olipa paikalle saatu kanootteja ja yksi museotraktorikin Myös pelastuslaitoksen paloautoon sai tutustua.


Tapahtumalla haluttiin tuoda esiin harrastuspiirien ja yhdistysten laaja kirjo. Monimuotoisena kulttuurin ja sivistyksen kohtaamispaikkana kirjasto tukee myös kaikenlaista harrastustoimintaa ja toimii yhteistyössä eri ryhmien kanssa. Harrastajat toivoivatkin, että tapahtumasta tulisi vuosittainen.

Kirjailijavieraana oli murrerunoilija Arto Juurakko, joka on tullut tutuksi osuvilla parisuhderunoillaan. Hän totesi, että tällä kertaa kuulijoina oli ennätysmäärä miehiä ; yleensä taas enemmistönä ovat naiset. Hän esitteli käytännöllisen uutuuden, pohjalaisen kosimakiven, joka on helppo jättää riuureisulla esimerkiksi pöydän kulmalle, eikä tarvitse välttämättä puhua mitään. Kivessä lukee ”Moon jo kauan sua kattellu” , ja se tarkoittaa: ”Tuletko vaimokseni”.

Kristiina Mäkelä

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kirjastoautokissasta tuli Mirri

Kirjastoauto Ykästä huhtikuussa löytyneen kissan elämässä sattuu ja tapahtuu. Tyttökissa sai uuden kodin erään kirjastolaisen luota ja nimekseen perinteisen Mirrin. Mirri on sopeutunut hyvin uuteen kotiinsa ja siellä jo ennestään asustaviin kissoihin. Uuden emäntänsä mukaan Mirri on valtavan kiltti ja ihmisrakas kissa ja tulee oikein hyvin toimeen lasten kanssa.

Eläinlääkärikäynti tuotti kuitenkin uusille omistajille yllätyksen. Mirri odottaa pentuja. Pentujen pitäisi syntyä jo toukokuussa. Uusia koteja Mirrin tuleville pennuille on jo onneksi tiedossa. Nyt vain jännitetään, meneekö kaikki hyvin ja kuinka monta kissapienokaista maailmaan putkahtaa

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Seinäjoen pääkirjaston uudisrakennus - usein kysyttyä

Milloin uudisrakennus on valmis?

Uudisrakennus tulee olemaan valmis alkuvuodesta 2012. Muutto ja RFID-muutos tarroituksineen sulkee koko pääkirjaston noin neljäksi kuukaudeksi vuodenvaihteessa.
Uudisrakennuksen valmistuttua alkaa Aallon kirjaston remontti ja vanha talo on pois käytöstä noin vuoden. Aallon kirjastoon jäävät aineistot tulevat todennäköisesti olemaan pois käytöstä tämän ajan.


Miten saa kirjastopalvelua, kun pääkirjasto on muuton vuoksi kiinni?

Pääkirjaston ollessa muuton vuoksi kiinni palvelevat Seinäjoen lähikirjastot asiakkaita. Esimerkiksi Hyllykallion ja Nurmon kirjastot sijaitsevat aika lähellä Seinäjoen keskustaa. Pääkirjastosta lainatuille aineistoille annetaan pitkä laina-aika, joten asiakkaille ei kerry sakkoja kiinniolon vuoksi. Valitettavasti myös kirjastoautot joutuvat olemaan pois liikenteestä jonkin aikaa muuton vuoksi. Lehtitupa yritetään pitää auki pitempään, mutta sekään ei välty kokonaan kiinniololta.


Miten käy Lehtituvan?

Kirjaston Lehtitupa pyritään säilyttämään toimivana koko rakentamisen ajan. Varsinaisen muuton aikana Lehtitupakin saattaa olla jonkin aikaa pois käytöstä. Kun kirjaston uudisrakennus on valmis, Lehtituvan palvelut siirtyvät uudisrakennuksen katon alle. Lehtitupa muuttuu tällöin uutisalueeksi, jossa asiakkailla on luettavissa sanoma- ja aikakauslehdet, kuten ennenkin ja lisäksi on käytössä tietokoneita tietokantoineen ja e-lehtineen. Kun uudisrakennus on valmis, Lehtituvan rakennus todennäköisesti puretaan.

Tuleeko uudisrakennukseen kahvila?

Kyllä, uudisrakennukseen tulee kahvila. Se tulee sijaitsemaan uutisalueella.


Onko lastenosasto saman katon alla kuin aikuistenosasto?

Kyllä, pääkirjaston lastenosasto tulee sijaitsemaan uudisrakennuksessa, samoin kuin suurin osa aikuisten aineistoista, musiikkiosasto, nuortenosasto ja uutisaluekin. Uuden lastenosaston nimi on Piilomaa Lea Pennasen ”Piilomaan pikku aasi” –kirjan mukaan. Lastenosastosta on pyritty suunnittelemaan paitsi esteetön ja helposti tavoitettava, myös hauska, elämyksellinen ja lasten viihtymisen huomioon ottava osasto. Asiointi lastenrattaiden ja –vaunujen kanssa Piilomaassa tulee olemaan sujuvaa ja helppoa.
Vanhan kirjaston lastenosasto jää lähinnä ryhmäkäyttöön ja sinne jää ryhmäkäyttöön tarkoitettuja aineistoja.

Tuleeko uuteen kirjastoon oleskelu- ja lukupaikkoja?

Kyllä, kirjaston uudisrakennukseen tulee sekä hiljainen lukusali opiskelijoita ja muita aineistoon syventyjiä varten että paljon mukavia oleskelu- ja työskentelypaikkoja eri osastoille.


Miten kirjaston palvelut muuttuvat uuden rakennuksen myötä?

Uuden kirjastorakennuksen ja RFID-tekniikan käyttöönoton myötä kirjastossa tapahtuu muutoksia. Itsepalveluautomaatteja tulee lisää ja ne ovat helppokäyttöisempiä kuin nykyinen automaatti. Aineistot palautetaan kokonaan automaation avulla. Myös siihen pyritään, että varaukset olisivat itse haettavissa varaushyllystä.

Nuorten ja musiikin aineistot sijaitsevat uudessa rakennuksessa samassa tilassa. Tässä tilassa sijaitsee myös esimerkiksi nuorten tiedotuspiste JIBBO ja hieno musiikin kuunteluhuone.
Uuteen kirjastoon tulee myös näyttelypaikkoja – vitriinejä ja näyttelyseiniä sekä kirjaston omille että ulkopuolisille näytteilleasettajille. Erilaiset tilat kuten monitoimitila, atk-luokka ja lukuportaikko tapahtumatiloineen mahdollistavat erilaisten tapahtumien, opetustuokioiden ja kokoontumisten järjestämisen aivan toisella tavalla kuin vanhassa kirjastossa.

Luku- ja työskentelypaikat ja langaton internet-yhteys koko talossa mahdollistavat sen, että kirjastossa voi paitsi syventyä kirjaston omiin aineistoihin, myös opiskella ja tehdä vaikka etätöitä entistä helpommin. Myös asiakastietokoneiden määrä kasvaa nykyisestä.
Tavoitteena on viihtyisä, moderni kirjastotila, jossa on antoisaa ja elämyksellistä viettää aikaa ja tutustua erilaisiin aineistoihin. Se tulee toivottavasti olemaan kaikkien seinäjokelaisten yhteinen olo- ja työhuone.


Millainen parkkipaikkatilanne on tulevaisuudessa?

Kirjaston uudisrakennuksen välittömään läheisyyteen tulee isohko parkkipaikka.

Mitä aineistoja Aallon kirjastorakennukseen jää?

Aallon kirjastotalo remontoidaan alkuperäiseen asuunsa. Sinne jäävät historia-aineistot, taideaineistot ja maakuntakokoelma. Esimerkiksi elämäkerrat, historiatietokirjat, arkkitehtuuri- ja taidekirjat ovat siis lainattavissa Aallon kirjastosta. Myös mikrofilmit jäävät Aallon kirjastoon.

Lastenosastolla tulee olemaan ryhmäkäyttöön tarkoitettuja aineistoja, kuten lukemistosarjoja ja aihepaketteja.

Alakerran nykyinen lehtivarasto jää lehtivarastoksi, mutta kirjavarastoon pyritään remontoimaan harjoittelutila ilmaisukasvatuksen alkeisryhmille. Alakertaan saadaan toivottavasti myös yhdistetty soitto- ja elokuvahuone.


Lisätietoja
kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä, 06-416 2320
mervi.heikkila(at)seinajoki.fi

tiistai 18. toukokuuta 2010

Käsillä kirjastossa - taidetta - iloa - muotoa

Nurmon kirjastossa vietettiin riemukasta taideviikkoa 20.-24.4. Samanaikaisesti oli kirjaston näyttelytilassa Näppi-käsityökoulun töitä esillä. Kirjastoon oli kutsuttu Keskuspuiston ja Rekitien päiväkotien alle kouluikäisiä lapsia viettämään yhteisiä taidetuokioita. Satujen siivittäminä lapset askartelivat satupuihin lintuja, perhosia ja kaikenlaisia satumaisia olentoja. Sormet virkkasivat ja madot hypähtelivät letitysleikissä, kun pienet kädet valmistivat puihin liaaneja ja lettejä.

Keskiviikkoiltana kirjastossa oli kaikille lapsille avoin taidepaja. Osallistujia oli niin paljon, että välillä piti jonottaakin. Taideteoksia valmistui sellaisella vauhdilla, että kirjastoon kasvoi toinenkin satupuu.



Taideviikko päättyi perjantaina satutuokioon, jossa Tuhatvuotisen satupuun ja pienen linnun johdattamina taiteiltiin satumetsään lisää liaaneja ja upea kukkamatto. Taideviikon tapahtumiin osallistui yhteensä noin 170 innostunutta lasta. Järjestelyistä vastasivat Nurmon kirjasto, kaupungin kulttuuritoimi ja Näppi-käsityökoulu.



Nurmon kirjasto kiittää kaikkia iloiseen tapahtumaan osallistuneita.

Kristiina Mäkelä

maanantai 3. toukokuuta 2010

Toukokuun kirjavinkki

Eileen Favorite:
Sankarittaret
Gummerus, 2008

Eileen Favoriten esikoisromaani Sankarittaret sijoittuu Yhdysvaltojen Illinois’hin 1970-luvulle. Päähenkilönä kirjassa on teini-ikäinen Penny, jonka isä on kuollut ja joka asuu täysihoitolaa pitävän äitinsä kanssa. Täysihoitola on siitä erikoinen, että sinne tulee aina välillä romaanien sankarittaria lepäämään omasta tarinastaan. Siellä tavataan mm. Rouva Bovary, Anna Karenina ja Scarlett O’Hara.

Äiti on erittäin tiukka siitä, että sankarittarien elämään ei puututa, vaikka kuinka tietäisi miten kirjassa käy. Penny taas haluaisi puuttua, mutta tajuaa lopulta miksi äiti on niin tiukasti sitä vastaan. Tarina lähtee liikkeelle siitä, kun täysihoitolaan tulee Deirdre-niminen nainen, joka saa Pennyn äidin kaiken huomion. Penny suuttuu äidilleen ja lähtee metsään kävelemään. Siellä hän törmää Conoriin, joka on myös karannut kirjasta ja etsii Deirdreä.

Conor ottaa Pennyn vangikseen, mutta Penny punoo juonen, jonka avulla hän pääsee pakoon. Äiti on ehtinyt kuitenkin jo huolestua ja kutsua poliisit. He luulevat, Penny on vähintään raiskattu ja kun hän yrittää kertoa, että romaanista karannut mies otti hänet kiinni, hän joutuu mielisairaalaan.

Kirjassa käsitellään varsinaisen tarinan lisäksi aikuistumista, toden ja epätoden rajaa sekä äidin ja tyttären suhdetta. Pääseekö Penny sairaalasta, mitä uutta tietoa hän saa isästään ja miksi metsässä on niin vaarallista juoksennella, sen saa selville lukemalla kirjan!

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista



Hanna Kotila