Joulukalenterin 4. luukku

Joulun aika on täynnä perinteitä, jotkut uudempia jotkut vanhempia. Jos vanhemmat perinteet kiinnostavat, kannattaa tutustua Porstua-verkkopalvelun jouluaiheisiin kuviin ja artikkeleihin (hakusanana joulu*). Sieltä on juttu mm. joulukoristeista ja pappilan maalaisjoulusta 1900-luvun alussa. Alla muutama Porstuasta poimittu kuva. Kuvat ovat Seinäjoen maakuntakokoelmasta.

 Joulukuusta ostamassa

Sankarihaudoilla jouluaattona

 Joulupostia

Porstua on Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastojen yhteinen verkkopalvelu, johon on tallennettu Pohjanmaata koskevaa paikallisaineistoa. Paikallishistoriasta kiinnostuneelle Porstua on aarreaitta. Valokuvia sinne on tallennettu sadoittain. Sukututkijat saattavat kiinnostua henkilöhistorioista. Kansanperinteestäkin löytyy useita artikkeleita. Aineistoa on mahdollista selailla aihehakemistossa ja sanahakemistossa tai tekemällä hakuja tietokantaan.

Hanna Kotila

Joulukalenterin 3. luukku

Saitko kuuman lukuvinkin ystävältä? Kiinnostaisiko Tervon tai Lehtolaisen uusin? Lukuinto olisi kova, mutta varausjono pitkä? Kannattaa käydä tarkistamassa Seinäjoen kirjastojen pikalainahyllyt. Niistä uutuuskirjan voi saada lainaksi ihan ilman jonotusta. Että pikalainat kiertäisivät tehokkaasti, niiden laina-aika on kaksi viikkoa eikä niitä voi uusia.

Pistäydy pikalainahyllyllä aina kirjastossa käydessäsi! 

Hanna Kotila

Joulukalenterin 2. luukku

Pitäisikö perheelle ostaa joululahjaksi uusi televisio tai jälkikasvulle läppäri? Vai olisiko aika ostaa uusi puhelin? Vaihtoehtojen ja ominaisuuksien kirjo erilaisissa laitteissa on nykyään suuri, ja jos ei ole tekniikkasuuntautunutta sukulaispoikaa mukana, voi mennä kaupassa sormi suuhun. Ostokseen voi kuitenkin valmistautua etukäteen lukemalla vaikka lehdissä julkaistuja testejä eri laitteista. Umpimähkään ei tarvitse lehtiä kuitenkaan lähteä selaamaan, vaan testit löytyvät helposti artikkelitietokantojen avulla.

Aleksi-niminen artikkelitietokanta on käytössä tällä hetkellä vain kirjaston koneilla, mutta ensi vuoden puolella kuka tahansa pääsee tekemään sinne hakuja omalta kotikoneeltaan. Aleksista löytyy kymmeniä viitteitä hakusanoilla "testit ja televisiot" tai "testit ja puhelimet". Artikkelia ei tietokannasta valitettavasti suoraan saa, mutta sieltä saa tiedon missä lehdessä ja missä numerossa juttu on julkaistu. Sitten lehden voi lainata kirjastosta ja tutustua testin tuloksiin rauhassa kotona. Kirjastosta saa myös apua tietokannan käyttöön.

Hanna Kotila

Joulukalenterin 1. luukku

Lapsuudenkodissani joulun odotus alkoi virallisesti aina 1. joulukuuta. Silloin sai ottaa esille jouluvalot, joulumusiikin ja joulukirjat. Nykyäänkin jouluun on mukava virittyä lukemalla jouluaiheisia kirjoja. Kuinka niitä sitten löytää kirjaston kirjapaljouden keskeltä? Uudemmat kirjat löytyvät jo hyvin kirjaston tietokannasta, mutta vanhemmat saattavat jäädä pimentoon.

Tähän ongelmaan saa avun Kirjasammosta. Kirjasampoon on tallennettu tuhansien kotimaisten kaunokirjallisten teosten tietoja. Siellä on mm. tietoa kirjan aiheesta, sen päähenkilöistä, tapahtumapaikoista ja tapahtuma-ajasta. Joulu-sanalla hakemalla Kirjasammosta löytyy jouluun liittyviä romaaneja, sarjakuvia, runokokoelmia, novelleja ja pakinoita.

Kirjasampo osaa suositella myös samantyylisiä kirjoja kuin esimerkiksi oma suosikkikirjasi. Kannattaa käydä tutustumassa!

Teosten saatavuuden Seinäjoen kirjastosta voi tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta.

Hanna Kotila

ps. lukuvinkki niille, jotka eivät fanita joulua: John Grisham: Joulua pakoon tai Joshua Piven: Tiukkojen tilanteiden käsikirja : joulu :)

Marraskuun kirjavinkki

Runoista valoa syksyn hämärään

Runovaloa saamme marraskuun pimeyteen 23.11., jolloin runoilijat ovat kylässä pääkirjastossa.  Aamupäivällä Eppu Nuotio runoilee lapsille kello 10-10.30, ja illalla kello 18-20 ovat kirjastolaisten haastateltavina ja runojaan lukemassa Sinikka Vuola ja Tomi Kontio, jonka uusin runokokoelma Ilman nimeä olisit valoa ilmestyi elokuussa.

Tomi Kontio on kirjailijana hyvin monipuolinen: hän on kirjoittanut niin novelleja, runoja, lasten- ja nuortenkirjoja, laulutekstejä, kolumneja kuin romaanejakin. Esikoisrunoteos Tanssisalitaivaan alla ilmestyi vuonna 1993, ja se palkittiin vuoden parhaana esikoisteoksena J.H. Erkon palkinnolla.

Uudessa teoksessaan Kontio kirjoittaa arkipäivän rakkaudesta, joka kuitenkin on kaikkea muuta kuin arkista. Kun katselee asioita erilaisista näkökulmista, voi arkikin olla täynnä hykerryttävää iloa ja hengästyttävää kauneutta.

Kirjan kuuden osan runot vaihtelevat hyvin lyhyistä, joskus vain yhden rivin pituisista mietelmänomaisista teksteistä sisäkkäisrunoihin, joissa kokonaisuuteen on upotettu siihen kuuluva, mutta graafisesti ja sisällöllisesti myös itsenäiseksi erottuva osuus.

Runotekniikoiden lisäksi Kontio leikittelee virtuoosimaisesti sanoilla ja niiden monimerkityksisyydellä. Sanaleikit toimivat mainiosti ainakin luettuina:

”Ole kaiku, ole kai, kuole.”

tai

”Tulin luoksesi merkityksin

lähtiessäni jätin merkit yksin.”

Leikittelyllä hän pystyy suurimmaksi osaksi taittamaan rakkausrunoissa helposti uhkaavan liian hempeyden ja harsoisuuden.

Runoissaan Kontio tuo esiin, kuinka paljon valtaa sanoilla ihmissuhteissa on. Niillä voi tehdä hyvää, mutta myös vahingoittaa ja kahlita. Ja joskus ne ovat turhia.

”Mikset riisu vaatteitasi

ja laskosta niitä kuin aakkosia.

Älä puhu. Älä soita. Älä saa sanaa suustasi.

Ota ohut kuu ja kätke se pimeään.”

Hannele Puhtimäki

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista

Tositoimissa

Uskokaa tai älkää, se on jo alkanut! Kirjaston muutto nimittäin. Se on alkanut hiukan hiipien ja salaa kirjaston etävarastosta, entisestä Poliisitalosta. Siellä ahkeroivat kirjastovirkailija Sari Aly ja harjoittelija Markku Aho pakaten, merkiten, kärräten ja pinoten pahvilaatikoita. 

 

Kirjaston etävarastossa on säilössä aineistoja, joita tarvitaan äärimmäisen harvoin tai ei lainkaan, kuten paljon vanhoja lehtivuosikertoja, Sortavalan lyseon kirjoja jne.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse enää säilyttää itse, ei edes maakuntakirjaston. Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto toimii moitteettomasti ja palvelee kaikkia Suomen kirjastoja. Sieltä saadaan vanhojen lehtien artikkelit lainalle nopeasti ja näppärästi.

Siitä syystä olemmekin käyneet läpi säilytettävien lehtien listat ja merkinneet poistettavaksi varastosta sellaista materiaalia, jonka säilyttämiselle ei enää nähdä syytä.

Poistamalla etävaraston hyllyiltä aineistoa, joko varastokirjastoon lähettäväksi, paperinkeräykseen tai pahvilaatikoihin, saadaan hyllytilaa, jota tarvitaan sitten, kun Aallon kirjaston hyllyjä ja lähivarastoa aletaan muuton alta tyhjätä.

Mutta älkää huolestuko, kaikkea ei toki poisteta! Onhan ihanaa siirtyä ajassa vaikkapa neljäkymmentäluvulle selailemalla vanhoja Kotiliesiä. Sitä ajankuvaa ei yksi kaukolainattu artikkeli välttämättä välitä. Ja tietenkään Sortavalan lyseon hienoa kirjakokoelmaa ei hävitetä tai anneta minnekään, vaan se odottaa arvolleen sopivaa sijoituspaikkaa pakattuna siististi uusiin, tukeviin pahvilaatikoihin.

Mervi Heikkilä

Kirjastotoimenjohtaja

Lokakuun kirjavinkki

Carlos Maria Dominguez: Paperitalo

Basam books, 2006

Kirjallisuus voi olla ajankulua, tiedonhankintatapa tai elämäntapa. Harvoin tulee ajatelleeksi, että kirjallisuus on vaarallista tai että siihen voisi kuolla. Paperitalon ensimmäinen kappale todistaa tämän kuitenkin mahdolliseksi: ”Keväällä 1998 Bluma Lennon osti Sohossa sijaitsevasta kirjakaupasta vanhan painoksen Emily Dickinsonin Runoja ja päästyään toiseen runoon, ensimmäiseen tienristeykseen, hän jäi auton alle.”

Yliopiston kirjallisuuden professori Bluma Lennonin kuolema panee liikkeelle tapahtumaketjun, joka vaikuttaa usean ihmisen elämään. Mystinen, sementtiä rapiseva kirjapaketti saapuu kuolleen professorin osoitteeseen ja kirjan arvoitusta lähtee ratkaisemaan Bluman kollega. Hän saa selville, että kirjan on lähettänyt bibliofiili Carlos Brauer, joka on tavallaan tämän kirjan päähenkilö (jos kirjoja ei lasketa), vaikka häntä ei koskaan tavata.

Brauer on keräilijä, joka on täyttänyt kotinsa kymmenillä tuhansilla kirjoilla. Niitä on kaikkialla muualla paitsi kapealla parvisängyllä. Brauer käy ainoastaan kylmässä suihkussa, jotta vesihöyry ei pilaisi kylpyhuoneessa asuvia teoksia.

Hänellä on kirjoista kortisto, kirjoilla on tietty hyllyjärjestys ja hän ottaa myös kirjojen tunne-elämän huomioon. Hän ei sijoita vierekkäin teoksia, joiden tekijät eivät ole tulleet toimeen keskenään tosielämässä.

Brauerin kirjastossa tapahtuu onnettomuus, jonka seurauksena hänen elämänsä menee aivan tolaltaan. Brauer muuttaa meren rannalle, mutta mitä tapahtuu kirjoille ja lopulta myös Brauerille? Minkä takia hän on lähettänyt sementtiä tippuvan kirjan Blumalle? Sen saat selville kun luet tämän kirjan!

Hanna Kotila

Etsi kirjaa Seitti-kirjastoista