Maaliskuun kirjavinkki

Novellien imussa

Saattoi käydä niin, että Nobel-palkinnon innoittamana joku alkoi lukea Alice Munron novelleja ja jäi into päälle. Vaan mitä seuraavaksi? Tässä muutama novellivinkki:

Krasikov, Sana: Vielä vuosiKrasikovin novelleissa päähenkilöitä ovat Itä-Euroopasta Amerikkaan muuttaneet ihmiset, usein naiset. Kirja käsittelee juurettomuutta, rakastamisen vaikeutta, vieraantumista ja kahden erilaisen kulttuurin kohtaamista. Kirjailija itse onkin sanonut tahtovansa kuvata Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksia. Kerronta on rauhallista ja tarkkaa. Kokoelma on tasaisen hyvä, ja sitä on nautinto lukea.

Tóibín, Colm: Äitejä ja poikia

Tóibín on mielestäni kirjailija, joka pääsee novelleissaan hienosti naisten nahkoihin. Äitejä ja poikia -kokoelma kuvaa nimensä mukaan poikien ja äitien usein vaikeita, mutta vahvoja tunnesiteitä. Novelleissa on läsnä menetys, kuolemakin, mutta heti pinnan alla myös seksuaalisuus. Vaikuttava ja vahva kokoelma on ansainnut paikkansa keltaisessa kirjastossa.

Ala-Harja, Riikka: Reikä
Ala-Harjan novellikokoelma herätti minussa ristiriitaisia tunteita ja oli mielestäni hiukan epätasainen. Osa novelleista oli niukkoja ja fragmentaarisia, enkä aina saanut liukkaista henkilöhahmoista otetta. Erityisesti pidin kuitenkin novelleista nimeltä Saari ja Kaupungin viimeinen joulukuusi. Niissä henkilöhahmot tuntuivat kasvavan kokonaisiksi ja yksinäisyys voitettiin ainakin hetkellisesti. Kaikkiaan Reikä on tutustumisen arvoinen kokoelma, erityisesti jos Ala-Harjan ironinen tyyli viehättää.

Sandström, Peter: Sinulle joka et ole täällä
Sinulle joka et ole täällä on hämmentävä novellikokoelma. Se on eittämättä hyvä, ja sitä on nautinto lukea, mutta jokin häiritsee - onneksi hyvällä tavalla. Onko se se, että jokaisen novellin päähenkilön nimi on Peter? Vai onko se joidenkin novellien surrealistinen maailma, yhtäaikainen tuttuus ja outous? En tiedä, mutta lukijansa Sandstöm totta tosiaan osaa viekoitella.

Sandströmin novellit sijoittuvat ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, ja useassa päähenkilö joutuu tavalla tai toisella kohtaamaan menneisyytensä. Kysymys on usein pojan kasvutarinasta, jos kohta kasvaminen saattaa olla hidasta ja työlästä.

Huomenna tuulet voimistuvat
Huomenna tuulet voimistuvat sisältää yksitoista ekoscifiksi luokiteltavaa novellia eri kirjoittajilta. Kokoelma ei ole vallan tasainen, mutta ajatusta siinä on. Tulevaisuuden ympäristöongelmat ovat tavalla tai toisella totta jo tänään, mutta mihin ne johtavat? Sitä ovat kirjailijat pohtineet, ja tuloksena on monipuolinen ja yllättäväkin kokoelma. Esipuheen on kirjoittanut Risto Isomäki, jolta on kokoelmassa myös mainio Luonnon järjestys -niminen novelli. 

Mervi Heikkilä

 

 

Sunnuntaivieras Juha Ahokas

Pääkirjaston sunnuntaivieraana 23.2. oli entinen painija, euroopanmestari Juha Ahokas. Hän suositteli tutustumaan seuraaviin teoksiin:

• Arto Paasilinna: Ulvova mylläri
• Arto Paasilinna: Liikemies Liljeroosin ilmalaivat
• Arto Paasilinna: Onnellinen mies
• Arto Paasilinna: Tohelo suojelusenkeli
• Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
• Samuli Paulaharju: Härmän aukeilta
• Ursan tähtitiedelehti Tähdet ja avaruus

 

Sunnuntaivieras Paula Risikko

Pääkirjaston sunnuntaivieraana 16.2. kävi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Seinäjoelta. Hän suositteli tutustumaan seuraaviin teoksiin:

• Autio, Orvokki: Pesärikko. (Pohjalaista elämää)
• Kaskinen, Anna-Mari: Kiitoksen aika. (Runoja)
• Kunnas, Kirsi: Hanhiemon iloinen lipas. (Lastenkirja, joka kestänyt äidiltä tyttärelle)
• Lounela, Viena-Inkeri (toim): Surussa ja toivossa. Martti Lindqvistin ajatuksia. (Lohtukirja monelle)
• Taipale, Ilkka (toim): 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. (Innovaatioita tarvitaan ja niitä on muitakin kuin teknologisia. Tuttuja asioita, joita monikaan ei tiedä suomalaisiksi lähtöperältään)
• Jos jännitystä kaipaan, luen Tess Gerritsenin tuotantoa

Kirjastoni

Ensimmäinen kirjastoni on Sahalahden Tursolan kansakoulun takaseinän kirjahyllystö, jonka edestä poistettiin vanerilevyt lauantaisin. Sieltä paljastui Aapelin Koko kaupungin Vinski.

Toinen kirjastoni on Kangasalan pääkirjasto silloin, kun se oli Kangasala-Tampere-tien varressa. Keskikoulun lopulla ja lukion ajan siinä käytiin ruokatunneilla. Lainasin ensimmäisen aikuisten romaanin summamutikassa. Käsiini osui japanilaisen Shohei Ookan Tulia tasangolla, Weilin+Göös, takakannen mukaan sotaromaanien joukossa ainoalaatuinen, tyynesti kirjoitettu tarina ihmisestä paljaimmillaan.

Ostin myöhemmin kirjan divarista omaan kirjastooni, joka on kolmas kirjastoni. Sen muutaman tuhannen niteen ja siteen kokoelman olen hankkinut kymmenien vuosien väliin ahkeralla väliin laiskalla keräilyllä.

Kirjat ovat asuinkumppaneitani, paljon enemmän kuin esineitä, ne ovat muistoja hankintavuosiltaan. Tärkein yksittäinen keräilyaiheeni on ollut Ollin pakinat.

Entisellä työpaikallani Ilkan toimituksessa on ollut tapana, että joulun alla kulttuuritoimitus jakaa vuoden aikana kertyneet kokoelmat toimittajille. Rohmusin niitä niin, että taitaa kulttuuritoimittaja olla yhä vihainen.

Tarvitsen omia kirjoja, sillä harvoin luen koko kirjaa. Lueskelen otteita. Aloitin myös fiktiivisen kirjoittamisen tekemällä hyviä (mielestäni) lauseita, joista joskus sukeutui kappaleita, jopa lukuja.

Ensimmäinen romaanini syntyi aikojen kuluttua eri tekstejä yhteen liittämällä. Niin kai se usein käy.

Neljäs kirjastoni on siinä ohessa, jälkeen ja ennen kolmatta eli omaa kotikirjastoani, Nurmon Viitalan kirjasto. Olin pari vuotta sen virallinen hoitaja. Minut oli pakko siihen pestata, koska muita päteviä hakijoita ei ollut. Olin nimittäin suorittanut Kansanvalistusseuran kirjeopiston kirjastokurssin, joka oikeutti sivutoimisen kirjastovirkailijan pätevyyteen.

Viitalan kansakoulun eli ala-asteen vintillä sijainnut kirjasto oli idylli ja muutaman viikkotunnin työpesti siellä oli unelmatyö. 1980-luvun lopulla lapset ahmivat kirjoja.

Olli Mäkelä

Sarjassa alueen kirjailijat kirjoittavat aiheesta Minun kirjastoni / Minä ja kirjasto.

Sunnuntaivieras Tommy Koponen

Seinäjoen Peliveljien urheilutoimenjohtaja ja miesten liigajoukkueen päävalmentaja Tommy Koponen vieraili Seinäjoen Apila-kirjastossa 9.2. Hän suositteli tutustumaan alla oleviin teoksiin.

• Hergé: Tintti-sarjakuvat
• Raimo Summanen: Meidän päivä : valmentamisen vaikea taito
• Salibandyn käsikirja
• Paremman avioliiton rakkauspankki (toim. Hanna Ranssi-Matikainen)
• Raamattu
• Risti ja linkkuveitsi (elokuva)
• Family man (elokuva)

Kuva: Jaakko Elenius

Helmikuun kirjavinkki

Musiikkiosaston suosituksia:

Kaupunginkirjaston musiikkiosastolta voit löytää äänitteiden, dvd- ja blu-ray-levyjen ja nuottien lisäksi myös kattavasti eri artistien elämäkertoja ja yhtyeiden historiikkeja, niin suomalaisten kuin ulkomaisten.

Jos haluaa päästä vauhdikkaan rock-elämän makuun, kannattanee tarkistaa ainakin seuraavat kirjat: The Who –yhtyeen raivoisan kitaristin Pete Townshendin Kuka olen; viileän gangstaräppäri Ice-T:n tarina ICE-T: gangstan tie Hollywoodin kultasormeksi; Kissin alkuperäisen rumpalin Peter Crissin kirja Kissin kissamiehen elämä ja saman yhtyeen kitaristin Ace Frehleyn Ei kaduttavaa; Guns n’ Roses -basisti Duff McKaganin It’s so easy (ja muita valheita) tai vaikka Van Halenissa vaikuttaneen Sammy Hagarin Red: sensuroimaton rock-elämäni. Eivätkä toki värikkäät rock-muistelmat näihin lopu.

Varsinaisista legendanimistä löytyy omat teoksensa. Tuoreimmista mainittakoon kirjat mm. Bruce Springsteenista, Robert Plantista & Jimmy Pagesta, Freddie Mercurysta, Neil Youngista ja Mick Jaggerista. Princen, Kate Bushin ja Ministrysta tutun Al  Jourgensenin elämäkerrat tarjoavat erikoisista musiikkimaailman persoonista kiinnostuneelle varmasti mielenkiintoista luettavaa.

Liian lyhyeksi jäänyt elämä on monen rokkarin kohtalo. Heidänkin tarinoitaan kirjastosta löytyy, esimerkkeinä Thin Lizzyn Phil Lynott, AC/DC:n ensimmäinen laulaja Bon Scott ja unohtumaton Whitney Houston.

Kiinnostavatko bändihistoriikit? Niitä riittää; tarkista vaikka kirjastomme verkkopalvelusta tai kysy virkailijalta. Mukana ovat muun muassa Metallica, Slipknot, Deep Purple, Rush, ja erikoisuutena mainittakoon Mika Järvisen kirjoittama teos Uriah Heepin huippuvuosista. Teinisuosikki One Direction on saanut tietysti oman kirjansa!

Teoksia on kirjoitettu myös suomalaisista eri tyylilajien ja vuosikymmenien artistisuosikeista. Moog Konttisen Elämän kartoitus 1 & 2 on persoonallisimmasta päästä. Veikko Lavi, Kirsi Ranto, Petri Nygård, Tapio Rautavaara, Mikko Alatalo, Egotrippi, Souvarit ja monet muut suomalaisesiintyjät ovat saaneet kirjansa. Varmasti jokaiselle löytyy jotakin.

Jos klassisen musiikin esiintyjät kiinnostavat, niin heistäkin löytyy luettavaa. Venäläisen viulistin Viktoria Mullovan elämäkerta on aivan tuore, ja kiintoisa on varmasti myös Pekka Hakon kirjoittama Jorma Hynninen:  sielun maisemia.

Jarkko Parkkinen

Tarkista teosten saatavuus Seitti-verkkopalvelusta

 

Sunnuntaivieras Juha Lagström

Laulaja-näyttelijä Juha Lagström oli pääkirjaston sunnuntaivieraana 2.2.2014. Hän suosittelee seuraavia teoksia:

• Arto Melleri: Elävien kirjoissa (1991)
• David Mamet: Tosi ja epätosi, Arkijärkeä ja harhaoppia näyttelijälle (1999)
• Ben-Fong Torres: The Doors (2006)
• Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (1959-62)
• Elokuva: Matti Ijäs: Katsastus (1988)