Laskemisen aika

Alkuvuosi on Suomen kirjastoissa kiivaan laskemisen ja tilinteon aikaa. Opetusministeriö kerää vuosittain tarkat tilastotiedot jokaisen kunnan ja kaupungin kirjaston toiminnasta ja kunnat ja kaupungit valmistelevat tilinpäätöksiä luottamuselinten hyväksyttäviksi.

Kirjastojen lainojen määrä, niteiden määrä, aukiolotunnit, toimintamenot ja muut toimintaa kuvaavat luvut tulevat sitten aikanaan internettiin jokaisen halukkaan selattavaksi ja vertailtavaksi.

Tässäpä teille vähän esimakua Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston viime vuoden toimintaluvuista.

Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa annettiin vuonna 2008 yhteensä 784 833 lainaa. Tämä on 1700 lainaa enemmän kuin edellisvuonna. Pääosa lainamäärän kasvusta tapahtui pääkirjastolla, josta annettiin 603 172 lainaa. Peräseinäjoen lähikirjastossa lainoja oli kaikkiaan 44 076.

Asukasta kohti laskettuna lainoja oli Seinäjoella viime vuonna 20,67. Lainaajia oli kaikkiaan 19 399 eli yli puolet kaupunkilaisista käyttää kirjaston palveluja vuosittain.

Eri aineistolajien vertailussa kirjallisuuden lainaus oli edelleen ylivoimaisesti suurinta, kaikista lainoista 78,9 % oli kirjalainoja. Kirjallisuuden suhteen lainat jakautuivat seuraavasti: aikuisten tietokirjallisuus 27,1 %, aikuisten kaunokirjallisuus 24,8 %, lasten ja nuorten kaunokirjallisuus 43,2 %, lasten ja nuorten tietokirjallisuus 4,9 %. Kokonaislainauksesta elokuvien lainaus oli 3,6 % ja musiikkiäänitteiden 7,8 %.

Myös Seinäjoen kirjastojen kävijämäärä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 307 023 kävijää. Kaupunginkirjaston verkkosivuille tehtiin viime vuonna yhteensä 603 758 vierailua.

Tärkeitähän nämä numerot ovat, mutta eivät kyllä kerro ihan koko totuutta. Kysymys, miten oikeasti mitata kirjaston vaikuttavuutta, on jo pitkään mietityttänyt kirjastolaisia. On tehty erilaisia laskelmia siitä, miten kirjastoon laitettu euro tuottaa erilaisina hyötyinä yhteisölle neljä euroa takaisin.

Silti jään miettimään, että näkyykö noissa luvuissa se, että kirjastopalvelut ylläpitävät monen ikääntyneen mielenvireyttä ja toimintakykyä; miten mitataan se, että kirjaston mahdollistama lukuharrastus on edesauttanut niin monen lapsen opiskelua ja kasvua tasapainoiseksi aikuiseksi; miten mitataan se, että työttömälläkin on mahdollisuus hankkia sivistystä, elämyksiä ja sisältöä elämäänsä juuri kirjastosta, aivan ilmaiseksi.

Ehkä kaikki ei ole mitattavissa?

Tilastojen laskemisen jälkeen on muuten hyvä harrastaa myös mäen laskemista. Pitkien pellavien sijasta voisi nykyperheisiin toivoa vaikka pieniä pellavapäitä…

Mervi Heikkilä