Genre-iltoja kauhusta mangaan

2008-2009 loppusyksyn ja kevättalven välillä Seinäjoen ja Peräseinäjoen kirjastoissa järjestettiin nuorille ns. genre-iltoja. Kohderyhmänä olivat teini-ikäiset noin 12-13-vuotiaista ylöspäin, mutta tervetulleiksi toivotettiin kaikki kansalaiset. Ainoastaan kauhuillan osallistujilta edellytettiin vähintään viidentoista vuoden ikää. Halusimme suunnitella ja toteuttaa sarjan nuoria kiinnostaviin kirjallisuudenlajeihin liittyviä iltoja. Lajeiksi valittiin musiikki, kauhu, fantasia, seikkailu/toiminta ja manga/anime. Yhtenä ajatuksena tietysti oli saada tämä ikäluokka innostumaan aktiivisemmin lukemisesta ja kirjastonkäytöstä, mikä ei aina kovin helppoa ole näinä aikoina, kun erilaisia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita on joka lähtöön. Illat toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin nuorisotoimen kanssa hankkeena, jolle Länsi-Suomen lääninhallitus oli myöntänyt varat.

Lokakuussa aloitettiin rehvakkaasti musaillalla ja paikalle saatiin pari paikallista kykyä esiintymään livenä ja samalla kokeilemaan kirjastotalon perustusten kestävyyttä. Peräseinäjokelainen räppäri Zamius osoittautui esiintyjäksi, josta varmasti vielä kuullaan. Rokkipuolta edusti aloitteleva kyky Seinäjoelta, bändi nimeltä Valuvika. Volyymi oli väännetty ainakin yhteentoista ja keikka olisi bändin puolesta voinut jatkua vaikka yöhön asti. Toivottavasti nuorille muusikoille riittää keikkoja jatkossakin.
Iltaan osallistujille tarjottiin myös musa- ja kirjavinkkejä. Muusikko Arttu Volanto vastasi musiikkivinkeistä, joista osa kuultiin livenä. Musiikkivinkit oli valittu niin, että ne liittyivät vinkattujen musiikkiaiheisten nuortenkirjojen maailmaan. Vinkkauksessa esimerkiksi Mila Teräksen teiniraskaudesta kertova kirja Sininen huone sai musiikilliseksi parikseen afrikkalaisen kehtolaulun. Mu-Ki -vinkkausta kokeiltiin Seinäjoella ensimmäistä kertaa ja ainakin vinkkareiden mielestä sitä kannattaa tehdä jatkossakin. Musavisallakin vielä illan aikana kiusattiin kirjastoon eksyneitä.

Marraskuussa oli kauhun vuoro. Hyytävää tunnelmaa ja irtojäseniä oli yritetty saada Seinäjoen kaupunginteatterin tarpeistoaarteiden avulla aikaiseksi kirjaston alakertaan. Aidonkokoinen luuranko odotteli osallistujia kauhukammioksi muutetussa ala-aulassa. Reetta ”Antitäti” Saine Tampereen suunnalta vinkkasi karmeita kirjoja ja hän saikin paljastaa vinkkinsä kammion täyteiselle yleisölle. Illassa käytiin vielä läpi kauhuelokuvan historiaa nykypäivään asti, tietysti erinäisten elokuvanäytteiden kera. Jarkko Parkkinen kertoi ja näytti pätkiä mm. 1930-luvun Draculasta ja 1970-luvun italokauhusta.



Joulukuu vedettiin ansaitusti henkeä, mutta tammikuussa päästettiin noidat, vedenneidot, maahiset ym. fantasiahahmot liihottelemaan kirjaston alakerran käytäville. Vuorossa oli siis fantasia-ilta, jonka tunnelman luomiseen osallistui kaupunginteatterin puvustamo. Naavan noidat suosittelivat lukemisen arvoisia fantasiakirjoja ja kirjailija Sari Peltoniemi kertoi omasta tuotannostaan. Paikalla olleet pääsivät seuraamaan myös fantasia-aiheista maskeerausta. Fantasia kiinnostaa edelleen, se voitiin illan päätteeksi todeta.



Maaliskuussa vuoron sai seikkailu/toiminta-ilta. Timo Polari, seikkailusankari Seinäjoelta, kertoi uskomattomista retkistään ja omasta elämänfilosofiastaan. Mm. Etelämantereella ja pohjoisen tunturimaastoissa päästiin vierailemaan kuva- ja videonäyttein. Tuttuun tapaan iltaan kuuluivat aiheenmukaiset kirjavinkkaukset, tällä kertaa elokuvavinkkien kanssa.

Viimeinen rutistus otettiin huhtikuussa manga/anime-illan muodossa. Apua saatiin mukavasti paikallisilta alan harrastajilta, joille suuri kiitos! Japani on kova sana edelleen Seinäjoellakin. Käsikirjasto täyttyi ääriään myöten aiheesta kiinnostuneista, lämmin oli ja happi kävi vähiin! Japanilaisesta sarjakuvasta eli mangasta ja animaatiosta eli animesta saatiin vankka tietopaketti, koska asiasta kertoivat sekä japanologi Lotta Watia että Seinäjoen Otakut-kerhon edustaja Tomi Lampi. Tämä ei tietenkään meille riittänyt, vaan halusimme nähdä myös japanilaista parapara-tanssia ja cosplayereita. Livenä päästiin myös ihmettelemään sitä, miten mangapiirros syntyy!

Lopuksi voidaan todeta, että urakka oli kova mutta se kannatti. Yleisöä riitti mukavasti lähes kaikkiin iltoihin. Suosituimpia olivat kauhuilta sekä manga- ja animeilta. Seikkailu/toiminta-ilta jäi valitettavasti ihmisille vähän tuntemattomaksi, ehkä tuo genre oli sitten liian epämääräinen. Mutta kaikesta tällaisesta otetaan vain opiksi ja seuraavaksi tiedetään taas paremmin. Nuorten kanssa oli mukava toimia ja varsinkin manga- ja animeilta oli osoitus siitä, mitä yhteistyö parhaimmillaan on.

Jarkko Parkkinen ja Sari Mäkinen-Laitila