Apilan
ensimmäinen aukiolokuukausi on takana. Kävijöitä on alkuviikkojen jälkeenkin
riittänyt siten, että joka arkipäivä ovista astuu sisään 1200 -1900 ihmistä.
Huima kasvu Aallon kirjastotalon noin 500 kävijään! Lainaluvutkin ovat mukavia:
2000- 5000 lainaa päivässä.
Palautteen
perusteella pääosa asiakkaista on palveluun ja kirjastoon hyvin tyytyväisiä.
Automaatitkin ovat alkuongelmien jälkeen toimineet tyydyttävästi ja ihmiset
ovat pitäneet niitä helppokäyttöisinä.
Joskus
kuulee kommentteja aineistoista. Kun talo on suuri, vähäistä kirjamäärää
ihmetellään. Kirjamäärä ei tokikaan ole sen vähäisempi kuin Aallon talossakaan,
mutta isossa tilassa hyllyt näyttävät pienemmiltä.
Miksei
sitten lisätty hyllyjä roimasti? Siihen on kaksi syytä. Ensinnä haluttiin antaa
tilaa asiakkaille. Ei haluttu, että kirjasto näyttää kirjavarastolta, vaan
täytyy olla pöytiä ja tuoleja, joissa istahtaa ja tutustua aineistoihin tai
järjestää tapahtumia tai tehdä vaikka läksyjä.
Toinen,
ehkä vielä tärkeämpi syy, liittyy siihen, että pääkirjasto ei ole vielä valmis.
Aineistojen ja hyllyjen määrä on lopullinen vasta sitten, kun avaamme Aallon
kirjaston ovet remontin jälkeen 2014. Pääosa sinne sijoitettavista kirjoista on
tällä hetkellä Apilan avovarastossa alakerrassa. Historia, taiteet ja
kansatiede ovat hyvin lainattuja ja käytettyjä aineistoja ja halusimme, että ne
ovat asiakkaiden käytössä Aallon talon remontista huolimatta. Siitä syystä ne
eivät ole pahvilaatikoissa etävarastoissa, vaan väliaikaisesti sijoitettuna
kirjasto Apilaan.
Apilan
avovarasto on muutenkin mielenkiintoinen paikka: Sieltä voivat asiakkaat tehdä
ihania kirjalöytöjä, ehkä juuri niitä lapsuuden tai nuoruuden suosikkeja,
joiden tunnelmaan on mukava palata. Valikoimaakin riittää: hyllymetrejä on
kaikkiaan yksi kilometri kaksisataa metriä. Varastossa voi myös vaikkapa
digitoida vanhoja dioja tai vhs-kasetteja ja näin säilyttää jälkipolville oman
suvun historiaa. Myös mikrofilmien lukulaitteita on väliaikaisesti sijoitettuna
avovarastoon. Aikanaan nekin kannetaan remontoituun Aallon kirjastoon ja ne,
sekä mikrofilmit ja –kortit, saavat sieltä arvoisensa ja riittävän tilan.
Syksyn
illat pimenevät ja ovat omiaan lukulampun alle istahtamiseen. Minulla on juuri
nyt kesken Maria Turtschaninoffin koukuttava fantasiaseikkailu Helsingin alla.
Mikä sinulla on kesken?
Mervi Heikkilä
kuva Mikko Lehtimäki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti